Helsingin Laakson sairaalan lääkärit ovat erittäin huolissaan sairaalan pitkään jatkuneesta ja yhä pahenevasta lääkäripulasta.
Lääkärien mukaan potilasturvallisuus on vaarantunut toistuvasti.
Laakson sairaalan lääkärit ovat lähestyneet Helsingin kaupunkia ja myös työsuojelua kirjelmillä, joissa kerrotaan lääkäripulan vaikutuksista.
– Tämän seurauksena me apulaisylilääkärit ja osastonlääkärit olemme jo parin vuoden ajan tehneet työtä jaksamisemme äärirajoilla, ja nyt olemme kriisitilanteessa, lääkärit toteavat viestissään.
Lääkärien mukaan lisätyövoiman saamiseksi on tehty vuosien aikana paljon töitä, mutta siitä huolimatta lääkäripulaa ei ole saatu ratkaistua. Edes ostopalveluyritysten kautta ei ole saatu riittävästi väkeä.
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen kertoo, että Laakson tilannetta on yritetty ratkaista esimerkiksi rekrytointia tehostamalla ja palkankorotuksilla. Pikkarainen vastaa muun muassa Laakson, Malmin ja Suursuon sairaaloista.
Valtakunnallinen ongelma
Eri puolella maata lääkärivajeesta on kärsitty pitkään. Nyt se näkyy jo Helsingissäkin. Lääkäreillä etenkin pääkaupunkiseudulla on paljon valinnanvaraa uravaihtoehdoilleen.
Lääkäriliiton tuoreiden tietojen mukaan pelkästään terveyskeskuksissa oli lokakuun alussa hoitamatta melkein 300 tehtävää eri puolilla maata. Määrä kasvoi verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2018.
Alueelliset erot ovat suuret. Eniten terveyskeskuslääkäreitä suhteessa vakanssien määrään puuttuu Kainuun sairaanhoitopiiristä, jossa lokakuussa oli avoinna melkein kolmannes viroista.
Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien terveyskeskusten lääkärivaje oli lähes 20 prosenttia, Vaasan sairaanhoitopiirissä kymmenen prosenttia. Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa ja Hämeessä virkoja oli auki vain vähän. Suomen suurimmassa sairaanhoitopiirissä eli Hus-alueella lääkärivaje oli noin kahdeksan prosenttia.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen arvioi, että pelkästään Helsingin terveysasemilla on tällä hetkellä avoinna 60–70 lääkärin tehtävää. Päälle tulevat vielä sairaaloiden virat.
– Kilpailu lääkäreistä on kovaa. Heitä ei ole riittävää määrää saatavilla.
Sairaaloiden lääkäritilanteen tietojen keruu viime vuodelta on yhä kesken, kertoo Kuntatyönantajien työmarkkinatutkija Juho Ruskoaho. Vuoden 2018 lokakuussa lääkärivajetta sairaaloissa oli erityisesti päivystyksessä ja ensihoidossa, vanhustenhoidossa ja lastenpsykiatriassa.
Toiminnan supistamiseen?
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Pikkarainen kertoo saaneensa joulukuussa yhteydenoton Laakson lääkärien huolenaiheista, kuten vakituisten lääkärien työkuormasta.
– Tilannetta on koetettu ja koetetaan edelleen ratkoa. Helsingin kaupungilla on mahdollisuus käyttää myös ostopalvelulääkäreitä, ja tätä on tehty.
Ostopalvelulääkäreiden käyttäminen lisää luonnollisesti kustannuksia ja vaihtuvuutta henkilöstössä.
Laakson sairaalan virkavapaalla oleva ylilääkäri Kaisa Halinen kertoo, että hänen työajastaan kului merkittävä osa lääkärivajeen ratkomiseen. Hän kertoo viestittäneensä kaupungin organisaatiossa ylöspäin Laakson "haasteista". Halinen työskentelee tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä.
Laakson lääkärit vaativat, että sairaalan työolosuhteita on parannettava nopeasti, jotta potilaat saavat jatkossakin korkeatasoista hoitoa.
– Mikäli lääkärivaje edelleen jatkuu, emme näe muuta mahdollisuutta kuin ehdottaa sairaalan toiminnan supistamista sulkemalla vuodeosastoja. Tilannetta sairaalassa hankaloittaa lisäksi, että pulaa on myös hoitajista, lääkärit toteavat.
Potilasturvallisuuden vaarantumisesta eri näkemykset
Laakson lääkärien ja johtotason näkemykset potilasturvallisuudesta poikkeavat toisistaan. Lääkärit toteavat, että Laaksossa hoidettavat potilaat ovat yhä monisairaampia ja haastavampia.
– Pyrkimys hoitaa potilaita parhaalla mahdollisella tavalla ei toteudu. Potilasturvallisuus vaarantuu toistuvasti, he kirjoittavat.
Johtajalääkäri Pikkaraisen näkemys on toinen. Terveydenhuollossa on käytössä niin kutsuttu HaiPro-järjestelmä, johon kirjataan hoitotyön läheltä piti -tapauksia, potilasvahinkoja, lääkityksen virheitä ja vaaratilanteita.
– Järjestelmään ei ole tullut toistaiseksi mitään ryöpsähdystä vakavien haittatapahtumien osalta sen enempää kuin mitä tavallisesti, Pikkarainen sanoo.
– Yksittäistapauksissa kiireen vuoksi jokin asia on tarkastettu vasta seuraavana päivänä, mutta vakavia haittatapahtumia ei ole järjestelmään kirjattu.
Toimialajohtaja Jolkkonen on samoilla linjoilla.
– Mitään merkkejä siitä, että potilasturvallisuus olisi vaarassa, ei onneksi ole.
Parin miljardin kokonaisuus
Lääkärit ovat lähettäneet kirjelmän Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarille Sanna Vesikansalle (vihr.) sekä kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille. Lautakunnan jäsenet on valittu eri puolueiden edustajista kuntavaalien tuloksen suhteessa. Lautakunnan puheenjohtaja on Vesikansa. Hän kertoo saaneensa viestiä Laaksosta ja että tilannetta on käsitelty lautakunnassa, jotta työoloja saataisiin paremmaksi.
– Kaikkemme teemme, että siellä pystytään toimimaan siten, että potilasturvallisuus ei vaarannu.
Vesikansan mukaan Laaksossa on tehty monenlaisia johtamistoimenpiteitä, ja lisähenkilöstöä on saatu avuksi muista sairaaloista.
– Me kamppailemme julkisen puolen rekrytointihaasteiden kanssa, Vesikansa huomauttaa ja viittaa kilpailuun palkoista ja työloista. Lääkäreitä havittelevat myös esimerkiksi muut kunnat ja yksityiset toimijat.
Laakson sairaalassa hoidetaan muun muassa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden jatkokuntoutusta, vaikeita haavapotilaita, iäkkäiden potilaiden äkillisiä sairauksia ja tapaturmien jälkeen kuntoutuvia.
Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee kaikkiaan noin 15 000 ihmistä. Palveluiden järjestäminen maksaa yli kaksi miljardia euroa vuodessa.