MTV:n selvitys: Hoitotakuu levisi käsiin yliopistosairaaloissa – "Yli maksimiajan odottamaan joutuvien potilaiden määrä on pahimmillaan kymmenkertaistunut"

Osalla erikoisaloista joka kolmas potilas odottaa yli hoitotakuun.

– Eniten jonottajia on tukielinkirurgiassa (näistä suurin osa tekonivelkirurgiaan): yli 6 kk on jonottanut 38 prosenttia kaikista jonossa olevista, tämä osuus on kasvussa, kertoo Heikki Miettinen, joka on Pohjois-Savon toimilinjajohtaja.

Esimerkiksi HUSissa vastaavan kaltainen tilanne on ortopedian lisäksi plastiikkakirurgiassa ja neurokirurgiassa, Turussa plastiikkakirurgiassa ja psykiatriassa, Oulussa yleiskirurgiassa, urologiassa, plastiikkakirurgiassa ja gastroenterologiassa sekä Tampereella psykiatriassa, jossa potilasluku yli hoitotakuun on peräti 44%. 

Tilanne kertoo alueiden haasteista vuodenvaihteen molemmin puolin, ja luvut elävät kuukausittain.

"Ennätyksellinen hoitovelka"

Tilanne on poikkeuksellinen. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa kokonaisuudessaan aiemmin hoitotakuussa on pysytty varsin hyvin. 

– Meillä on esimerkiksi aikasarjassa v. 2013-2018 hoitotakuun (180 vrk) ylityksiä kvartaaleittain välillä 0-1,5%, toteaa sairaalan johtaja Miia Turpeinen.

– Vuodenvaihteessa 2019/20 ylittäjiä kaikista oli 1,6% ja koronapandemian alettua kuormaa alkoi kertyä siten, että pahin tilanne oli 8/2020 (ylittäjiä 13,6%). Tämä saatiin vielä purettua lisätöillä jne (4/2021 ylittäjiä 3,8%), mutta sen jälkeen monet tekijät ovat tasaisesti kerryttäneet hoitovelkaa nykyiseen 19%, joka on ihan ennätyksellinen, Turpeinen jatkaa.

Turussa ja Tampereella hoitotakuun yli odottaa sen sijaan molemmissa vähemmän kuin joka kymmenes. Se ei tarkoita, että niissäkään tilanne olisi hyvä.

– Järjestelmä on pitkälti perustunut sille, että olemassaoleva henkilöstö on venynyt, kiteyttää sairaalapalvelujohtaja Mikko Pietilä, Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.

HUSissa kiinni satoja vuodepaikkoja

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa henkilöstöpulasta ja jatkohoito-ongelmasta johtuen useilla erikoisaloilla leikkauksia on jouduttu perumaan kuluvan vuoden aikana.

– Esimerkiksi ei-kiireellisen tuki- ja liikuntaelinsairauksien kirurgiasta on peruttu 288 pöytäpäivää, toteaa toteaa Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Eija Tomás.

Nopea eläköityminen tuo lisää ongelmia

Henkilöstöpula näkyy myös niin, että paljon vuodepaikkoja on kiinni, esimerkiksi HUSissa satoja.

– Pääasiallinen syy siihen on, että meillä ei ole ollut riittävästi henkilökuntaa näille osastoille, sanoo HUSin hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander.

– Hoitotyöntekijävaje on noin 350-400. Sijaisia puuttuvista resursseista on noin puolet. Lääkäreitä puuttuu noin 50-70, joista valtaosa pyskiatrialta (n.40-50). Tämän lisäksi on runsaasti omaehtoisesti osa-aikaisia, jotka voitaisiin kyllä hyvin täyttä työaikaakin tekevinä työllistää, sanoo Pietilä.

Lue myös: Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Ulander huomauttaa rakenteellisesta ongelmasta.

– Eläköityminen on suurempaa kuin mitä oppilaitoksista valmistuu.

Jatkohoitopotilaat vievät osastopaikat

Lisäksi ongelmia on hoitoketjujen toimivuudessa.

– Paikat ovat voineet olla käytettävissä, mutta niillä on enimmillään ollut jopa 25 prosenttia jatkohoitoon odottavia, jolloin ei esimerkiksi leikkauksia ole voitu tehdä jatkohoitoon odottavien viedessä leikkauksen jälkeistä osastohoitoa edellyttävien paikat, sanoo Pietilä.

Turun yliopistollisesta sairaalasta kerrotaan, että tilanne on kriisiytynyt ja huono.

– Meillä on pahimmillaan jopa kymmenkertaistunut niiden potilaiden määrä, jotka joutuvat odottamaan yli hoitotakuussa määritellyn maksimin, toteaa Varsinais-Suomen Pietilä.

"Potilaiden paljous on johtanut sängystä putoamisiin"

Tampereella kerrotaan potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

– Kiireelliset hoidot pystytään ontuen turvaamaan, mutta nykyinen kriisiytyvä tilanne vaarantaa aivan selkeästi potilasturvallisuuden, koska akuutisti sairastuneet eivät pääse oikeaan hoitopaikkaan, eivätkä saa tarvitsemaansa diagnostiikkaa ja hoitoa, mistä suurin riski muodostuu, toteaa Tomás.

– Kun potilaita on paljon, ei kaikkia voida seurata yhtä tarkoin kuin normaalisti. Tämä on johtanut muun muassa sängystä putoamisiin, kun levoton potilas on yrittänyt yli sängyn kaiteiden liikkeelle, kommentoi Pietilä.

Jopa syöpähoidon aloitusta jouduttu siirtämään

Haasteet koskevat myös kiireellisiä jonoja.

– Potilaspaikkojen riittämättömyyden vuoksi syöpätautien vuodeosastolla hoidetaan myös muiden erikoisalojen päivystyksenä tulleita potilaita. Tämän vuoksi ajoittain joudutaan suunniteltuja syöpälääkehoitoa saavia potilaita hoitamaan ylipaikoilla tai siirtämään hoidon aloitusta, sanoo Tomás.

– Kiireelliset syöpäleikkausjonot ovat kasvaneet ja sen vuoksi on jouduttu erikoisjärjestelyihin leikkaussalikapasiteetin jakamisen osalta, kertoo Pietilä.

Turussa suolistosyöpien leikkausjono on venynyt yli kuukauteen, HUSissa kiireellisen ortopedian mediaani on 40 päivää, Oulussa ortopediassa ja traumatologiassa kiirejonossa odotetaan keskimäärin liki kaksi kuukautta.

Taysin kirurgian vastuualueella suurin henkilöstövaje on urologian vuodeosastolla, jossa 24 paikan sijaan on auki arkisin 16 paikkaa ja viikonloppuisin 12 paikkaa.

Tampereella urologian osastolle voi tulla aamulla 10-12 potilasta leikkaukseen eikä ole ainuttakaan vapaata paikkaa leikkauksen jälkeen.

"Psykiatrian tilanne on vaikea"

Myös psykiatria nousee esiin eri asiantuntijoiden toimesta.

– Psykiatrian tilanne on vaikea.  Se on vaikea koko valtakunnan tasolla. Psykiatriset sairaalat ovat täynnä ja avohoitoon jonottaa tuhansia potilaita valtakunnallisesti Meillä on suuri vaje psykiatreista, mutta myös psykoterapeuteista sekä psykiatrisista sairaanhoitajista koko maassa, joten potilaat eivät myöskään pääse tutkimuksen jälkeen heille määrättyihin hoitoihin, kertoo Tomás.

– Hankalin tilanne erikoissairaanhoidossa vuodenvaihteessa oli psykiatrialla, jossa puuttui lähes 50 prosenttia erikoislääkäreitä ja toisaalta perusterveydenhuollossa, jossa on 15-20 prosentin lääkärivaje, toteaa Pohjois-Savon johtajaylilääkäri Antti Hedman. 

Perusrahoitus ei riitä perusasioihinkaan

Jo lueteltujen haasteiden lisäksi ongelmana näyttäytyy myös rahapula.

– Jos perusrahoitus ei riitä kunnolla lakisääteisten palvelujen tuottamiseen, niin vaikeaa tietenkin on ajatella, että se riittäisi palkkaamiseen ja kapasiteetin nostoon ja laadun parantamiseen, lopettaa Turpeinen.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta eri asiantuntijoilla riittää yhä uskoa siihen, että pitkittyneitä hoitojonoja pystytään tulevaisuudessa purkamaan.