Helsingin poliisilaitoksen ratsupoliisi juhlii 140:ttä toimintavuottaan.
Helsingin poliisilaitoksen ratsupoliisi juhli syntymäpäiväänsä Ruskeasuon tallilla toissa päivänä. Vanhempi konstaapeli Jukka Aarninsalo on työskennellyt ratsussa yli 40 vuotta. Hänelle hevoset ovat työkavereita, joiden kanssa laitetaan tarvittaessa kuriin suurikin väkijoukko.
Aarninsalo nousi hevosen selkään ensimmäisen kerran elämässään, kun hän aloitti työt ratsupoliisissa keväällä 1980. Ratsupoliisilla ei nimittäin tarvitse olla taustaa hevosten kanssa toimimisesta. Uusi työntekijä koulutetaan tehtävään työn ohessa.
Ratsupoliisiin töihin hakeutuvan kannattaa olla luonteeltaan sinnikäs. Mielenosoituksessa hevosen selässä saatetaan istua yli viisi tuntia putkeen ilman taukoja.
– Ratsupoliisi ei voi olla tehty sokerista. Olemme paljon ulkona, joten täytyy kestää kylmää ja sadetta. Jäämme tallille vain silloin, jos pakkasta on yli 20 astetta ja tuulee kovasti, Aarninsalo sanoo.
Tavallista partiointia kaupungilla tehdään parin tunnin pätkissä. Välillä poliisit käyvät huoltamassa hevoset ja itsensä Ruskeasuolla. Samalla vaihdetaan hevosta, joita on poliisissa kymmenen. Tallilla työskentelee myös saman verran poliiseja.
Ratsupoliisilla on myös uusi hevosauto, joka voidaan ottaa mukaan tapahtumiin. Tällöin ihmisten ja hevosten ei tarvitse lähteä pitämään taukoa tallille.
Helsingin poliisiaseman ratsupoliisi täytti 140 vuotta. Kuvassa ratsupoliisit Aleksanterinkadun joulukadun avajaisissa vuonna 1954.
Poliisin ja hevosen turvallisuuteen kiinnitetään huomiota
Aarninsalo mainitsee ratsupoliisin yhdeksi suurimmaksi muutokseksi vuosikymmenien saatossa työilmapiirin ja yhteishengen parantumisen.
– Työskentelemme pienessä porukassa tiiviisti. Jos asioista ei puhuta heti, voi tulla ongelmia. Aikoinaan ratsussa pidettiin yksi henkilöstöpalaveri vuodessa. Nykyään työntekijät kokoustavat säännöllisesti ja työntekoa suunnitellaan sekä seurataan.
Tarkkaa miettimistä vaatii esimerkiksi joukkojenhallinta mielenosoituksissa ja urheilutapahtumissa. Hevosten, ratsastajien ja muiden poliisien yhteistyön täytyy toimia.
Hevoset ovat muun muassa kokonsa takia ylivoimaisia välineitä joukkojenhallinnassa. Lisäksi ne herättävät ihmisissä kaupungilla turvallisuudentunnetta. Kansalaiset tulevat juttelemaan ratsupoliisien kanssa varsin usein.
Yksi Aarninsalon uran mieleenpainuvimmista kokemuksista oli itsenäisyyspäivä vuonna 2013. Tuolloin tasavallan presidentin juhlavastaanotto järjestettiin Tampereella, ja juhlapäivän perinteinen mielenosoitus äityi mellakaksi. Paikalla oli kuusi ratsupoliisia.
– Mellakoitsijat muun muassa heittelivät hevosia pulloilla ja löivät jääkiekkomailoilla, Aarninsalo kertoo.
Ratsupoliisit harjoittelevat koko ajan, jotta sekä ihmisten että hevosten työnteko sujuisi turvallisesti. Aarninsalon poliisivuosien aikana myös varusteet ovat parantuneet. Suikka ja karvalakki ovat vaihtuneet kypärään ja turvaliiviin.
Ratsupoliiseja kohti hyökättiin myös convoy-mielenosoituksissa helmikuussa 2022:
1:01
Hevoset ovat kollegoita
Poliisissa on välillä pohdittu, onko ratsupoliisin aika ohi. Aarninsalon mukaan päälliköt ovat kerta toisensa jälkeen tulleet siihen tulokseen, että työtä kannattaa jatkaa ja kehittää.
Aarninsalo on ollut kehitystyössä merkittävässä roolissa. Kun hän aikoinaan haki pestiä ratsusta, silloinen poliisipäällikkö kysyi, onko hän valmis työskentelemään tehtävässä eläkeikään asti. Aarninsalo lupasi, vaikka uransa alussa hän miettikin välillä tehtävien vaihtamista.
– Olen viihtynyt täällä niin hyvin, että 20 vuoteen en ole edes harkinnut hakeutuvani muualle. Jos olisin kyllästynyt, olisin jo jäänyt eläkkeelle.
Aarninsalo toteaa, että hän kunnioittaa hevosia ja arvostaa niiden tekemää työtä. Hevoset eivät ole ratsupoliiseille pelkkiä kulkuneuvoja vaan pikemminkin työtovereita. Ratsastajan ja hevosen välille syntyy luottamussuhde, kuten kollegojen välille parhaimmillaan muutenkin.