Helsingissä puhutaan äidinkielenä urdua, pilipinoa ja bengalia – suomenkielisten osuus pienin koskaan mittaushistoriassa

Helsinki sörnäinen metro
Suomen ja ruotsin kielten jälkeen eniten Helsingissä puhutaan venäjää ja viroa. Kimmo Brandt/Compic-Photos Oy/All Over Press

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Tommi Kolehmainen

    tommi.kolehmainen(at)mtv.fi

    Jo yli 15 prosenttia helsinkiläisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, ja suomenkelisiä asuu suhteellisesti vähiten 70 vuoteen, selviää viime vuoden tilastoista.

    Vuonna 1950 helsinkiläisistä vain 1,1 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Määrä on sittemmin kasvanut tasaisesti, ja viime vuonna vieraskielisiä oli jopa 15,3 prosenttia.

    Suomenkielisten helsinkiläisten suhteellinen osuus on laskenut 1990-luvulta lähtien, ja oli viime vuonna alhaisempi kuin koskaan vuodesta 1950 alkavan tilaston aikana.

    Ruotsinkielisten asukkaiden määrä on pysynyt viime vuosiin nähden tasaisena 5,7 prosentissa. Hyppy vuoteen 1950 paljastaa, että ruotsia puhuvia oli vielä lähes viidennes Helsingin asukkaista.

    Alaikäisissä somali syrjäyttänyt venäjän

    Suomen ja ruotsin kielten jälkeen eniten Helsingissä puhutaan venäjää ja viroa.

    Alaikäisistä useampi helsinkiläinen puhuu kuitenkin jo somalia kuin venäjää. Täysi-ikäistyneistä ylöspäin mentäessä somali jää pääosin venäjän ja viron jalkoihin.

    Harvinaisempaa sorttia edustavat äidinkielenään esimerkiksi urdua, pilipinoa, portugalia ja puolaa puhuvat helsinkiläiset. Näitä kieliä kutakin puhuu vain alle 1 000 kaupungissa asuvaa.

    Tiedot ovat peräisin uusimmasta Helsingin kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta.

    Lue lisää aiheesta:
    Helsinki Suomen kieli Maailman kielet Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •