Vuoden 2030 yleisurheilun EM-kisoja hakevan Helsingin kisahakemuksesta on valmistunut selvitys, jossa arvioidaan taloudellisia vaikutuksia, joita kisat toisivat Helsingin kaupungille ja Suomelle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen tilaaman selvityksen mukaan EM-kisat toisivat Helsingille 64 miljoonan euron taloudellisen vaikutuksen.
– Selvitys osoittaa EM 2030 -kilpailun järjestämisen taloudelliset hyödyt Suomelle. Tämä on selkeä viesti päättäjien suuntaan. Suomen kannattaa järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia laajamittaisella yhteistyöllä, sanoo Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Riikka Pakarinen SUL:n tiedotteessa.
Selvityksen taloudellisten vaikutusten yhteenveto koostuu tapahtumakävijöiden kulutuksesta sekä tapahtumajärjestäjän kulutuksesta.
LUE MYÖS: Järkyttävää kyytiä yleisurheilun Timanttiliigassa – Euroopan ennätys murskaksi
LUE MYÖS: Enni Virjonen hurjalla tuloksella ylivoimaiseen Euroopan mestaruuteen: "Pystyin keräämään sen raivon"
Seitsenpäiväisten kisojen katsojamääräksi on selvityksessä arvioitu 100 000 eri katsojaa. Tästä helsinkiläisten osuus on 25 000, muiden suomalaisten 60 000 ja ulkomaalaisten vierailijoiden 15 000. Katsojien on laskettu olevan keskimäärin kolmen tai neljän päivän kisamatkalla.
Selvityksen mukaan Helsingin hakemuksen vahvuudet liittyvät esimerkiksi kilpailupaikkojen valmiuteen, minkä vuoksi EM-tapahtuma ei vaatisi suuria investointeja.
Keväällä tehdyn selvityksen toteutuksesta vastasivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun urheiluliiketoiminnan tutkimusyksikkö ja Urheilun suurtapahtumat Suomessa -hanke.
Euroopan yleisurheiluliitto (EA) käsittelee tiivistelmiä Helsingin ja muiden kisoja hakevien maiden hakemuksista 3.–4. syyskuuta. Käsittelyn pohjalta EA rajaa hakijoiden määrän nykyisestä viidestä kolmeen.
Edellisen kerran Helsinki on järjestänyt yleisurheilun EM-kisat vuonna 2012. Tuolloin kisat olivat varsin tappiolliset.