Henri “Pikku G” Vähäkainu jakaa ajatuksiaan julkisuudesta ja yrittäjyydestä Pelimies Vesku -podcastissa.
Rap-artisti Henri Vähäkainu nousi julkisuuteen taiteilijanimellä Pikku G ollessaan vain 16-vuotias. Hän kuvailee itseään Pelimies Vesku -podcastissa ujoksi nörtiksi pojaksi.
– Muistan, kun silloin oli sosiaalisen median esiaste, IRC. Mä olin aika sellainen nörtti ujo poika Nurmijärveltä ja touhusin tosi paljon tietokoneiden kanssa
Pikku G ja Vesa-Matti Loiri pohtivat podcastissa julkisuuteen johtavia syitä. Musiikki on ollut suuressa roolissa molempien elämässä ja he muistelevatkin, kuinka musiikkiharrastus oli myös hieman paheksuttavaa heidän nuoruudessaan.
Pikku G:n uran alussa musiikin lisäksi breakdance ja hip hop -kulttuuri olivat tekijöitä, jotka herättivät palon omasta musiikkiurasta. Hän kertoo pelanneensa jalkapalloa jopa yhteisön paineesta.
– Mulla tuli aika nopeesti musiikkiopisto ja pianon soitto. Ja sehän ei ollut yhtään coolia. Muistan, kun menin käytännössä salaa, nuottivihko paidan sisällä.
“En oo koskaan ollut sukanvarteen säästäjä”
Pikku G tunnustaa podcastissa olleensa aina huono rahan kanssa.
– Kaikki mitä tulee, menee. En oo koskaan ollut sukanvarteen säästäjä.
Tämä on miehen mukaan kuitenkin mahdollistanut elämästä nauttimisen ja monet kokemukset.
Lue myös: Pikku G kertoo paluustaan – sai neuvon olla tekemättä uusia kappaleita
Rap-artisti tunnetaan rohkeana pokerin pelaajana ja juuri näissä piireissä Loiri ja Pikku G ovat tutustuneet. Loiri kehuukin podcastissaan miehen pelityyliä ja toivoo voittavansa vielä hänet joskus.
Musiikkiuran lisäksi Pikku G:nä tunnettu Vähäkainu on myös yrittäjä. Yritysmaailmassa mies kertoo suhtautuvansa rahaan eri tavalla kuin henkilökohtaisessa elämässään tai pokeripöydässä.
– Yrityksen ja henkilökohtaiset rahat ovat kuitenkin erikseen. Pääomasijoittajien rahalla rakennetaan juttuja, joten se ihan eri ja tosi tarkkaa, hän selventää.
Liikkumista jouduttiin rajoittamaan
Pikku G ja Loiri puhuvat podcastissa myös räjähdysmaisesti saavutetun julkisuuden varjopuolista. Räppärin mukaan häneen kohdistunut huomio oli massiivista.
– Ei ollut sosiaalista mediaa, vaan kiinnostuneet ihmiset tulivat aina suoraan iholle. Porukka seurasi kadulla ja monesti siitä tuli aikamoinen härdelli. Lopulta mun liikkumista jouduttiin rajoittamaan ja hankkimaan välillä turvamiehet.
Hän kertoo osaavansa nykyään suhtautua julkisuuteen paremmin.
– Se on osa sitä työtä, mitä mun on etuoikeus tehdä. Nyt jos joku pysäyttää ja haluaa jutella, niin mä annan aina aikaani, jos vaan voin.