Viidet MM-kisat pelannut Harri Linnonmaa pelasi Matti Hagmanin kanssa HIFK:n mestarijoukkueissa 1974 ja 1980, ja myös maajoukkueessa kaksikko oli paljon yhdessä.
Linnonmaa näki "Hakin" nousun nuoresta untuvikosta Suomen huipulle ja myös NHL:ään.
- Hän oli mahtava pelaaja. Tuli nuorena erittäin hyvin sisään joukkueeseen, sopeutui nopeasti ja löi itsensä heti läpi, Linnonmaa muistelee kautta 1972-73, jolloin 17-vuotias Hagman nostettiin sentteripulasta kärsivään edustusjoukkueeseen.
Hagman teki tuolla kaudella 13 ottelussa 11 maalia. Tie edustukseen avautui Jarmo Koivusen loukkaannuttua, ja Hagman otettiin HIFK:n ykkösketjuun Juhani Tammisen ja Esa Peltosen keskelle.
- "Hakin" rooli muuttui aika paljon uran aikana. Uran alussa hän oli vähän sellaisessa kyttääjän roolissa ja teki hyvin paljon maaleja. Mutta oli hän myös taitava jakamaan hyviä syöttöjä ja pitämään kiekkoa pienessä tilassa maalin takana, Linnonmaa kertoo.
- Myöhemmin urallaan hänellä tuli esiin enemmän taktista osaamista, pelin rakentamista. Ja myös enemmän joukkueen hyväksi pelaamista.
"Luotti taitoihinsa"
Hagman teki suomalaista kiekkohistoriaa syksyllä 1976 saatuaan paikan NHL:n Boston Bruinsissa. Se oli ensimmäinen Suomen sarjoissa pelanneen jääkiekkoilijan siirto maailman kovimpaan ammattilaisliigaan. Hagman oli myös yksi ensimmäisistä eurooppalaisista NHL:ssä.
Linnonmaa muistaa syksyn 1976 hyvin. Silloin pelattiin Kanada Cupia ja Linnonmaa oli parikymppisen Hagmanin huonetoveri turnauksen aikana. Turnauksen jälkeen muut palasivat Suomeen, Hagman puolestaan lähti Bostoniin.
- Hän ei jännittänyt yhtään. Hän luotti taitoihinsa ja siihen, että selviytyy NHL:ssä. No, määrätyissä seuroissa oli silloin sellaista, että valmentaja ei tykännyt eurooppalaispelaajista. Jos hän olisi päässyt oikeaan seuraan, oikeanlaisen valmentajan seuraan, hänestä olisi voinut tulla NHL-tähti.
Linnonmaalla on Hagmanista "pelkkää positiivista sanottavaa".
- Kun hän tuli IFK:hon, olin jo vanhempaa kaartia. Hän arvosti meitä vanhempia pelaajia, ja vaikka hän olikin vahva yksilö hänellä oli aina tuota selkeää kunnioitusta. Me tulimme hyvin toimeen, kumpikin arvosti toisen tekemisiä.