Leppävirran ja Vantaan hiihtotunnelien rakennustyöt alkavat kevättalvella.
Pakkasjakso tai loskakeli, hiihtokeleillä on taipumuksena koetella kuntoilijoiden kärsivällisyyttä. Ensi vuodesta lähtien hiihtäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä laduille kelillä kuin kelillä, sillä vuoden 2004 aikana Suomen hiihtoputkien määrä kaksinkertaistuu.
Uudet hankkeet ovat Leppävirta ja Vantaa, joiden rakennustyöt alkavat kevättalvella. Leppävirran hiihtoputki avataan kesäkuussa 2004, kun Vantaan Hakunilaan louhittava keskus on nykysuunnitelmien mukaan valmis ensi vuoden syksyllä.
Hiihtoputkien tai -tunnelien historia alkaa Suomessa Vuokatista, jossa hiihtäjät ovat päässeet sisätiloihin vuodesta 1997 lähtien. Viime lokakuussa eteläinen Suomi sai ensimmäisen hiihtoputkensa, kun Jämin lumimaailma avasi ovensa Pohjois-Satakunnassa. Kummankin suosio on ollut taattu. Vuokatti on saavuttanut kuntoilijoiden lisäksi kilpahiihtäjien suosion, ja Jämijärvellä 10000 kävijän raja ylittyi jo ennen vuodenvaihdetta.
Kunta veturina Leppävirralla
Leppävirran hanketta vetää kunta, joka saa 5,2 miljoonan euron kustannuksiin tukea Euroopan unionilta ja valtiolta Itä-Suomen tavoiteohjelman kautta. -Tuen osuus on 75 prosenttia kustannusarviosta, kunnan elinkeinoasiamies Pekka Kansanen kertoo. Leppävirralle Pohjois-Savoon tulee maan alle 40x120 metrin kokoinen halli ja tunnelissa kiertävä hiihtorata, joissa mutkittelemalla ladusta tulee 1,5 kilometrin mittainen. Kunta rakentaa ja omistaa hiihtotunnelin, jonka ylläpito aiotaan siirtää yritystoiminnaksi. Leppävirran tunnelihankkeen louhintatyöt alkavat maaliskuussa.
Vantaalle myös laskettelurinne
Vantaalla hiihtoputkihanke nytkähti loppuvuonna eteenpäin, kun Hakunilan kaava valmistui. Hankkeen rahoituskin on viimeistä silausta vaille valmis, ja Vantaan Hiihtostadion Oy on saanut toimitusjohtaja Jukka Laurin mukaan kokoon kustannusarvion vaatimat 12,5 miljoonaa euroa. Vantaalle on rakentumassa 700 metrin mittainen, kahdeksikon muotoinen hiihtotunneli.
Lisäksi laskettelijoille on tulossa 110 metriä pitkä ja 22 metriä leveä laskettelurinne, jonka korkeusero on 20 metriä. Haaveena on laskettelurinteen viereen vielä kapea kouru, jota voi laskea traktorin renkaan tapaisella vempaimella. -Suunnitelma on hiukan rönsyillyt lähinnä oheistilojen osalta. Alkuperäiseen suunnitelmaan on lisätty ravintola- ja neuvottelutiloja, jotka ovat olleet yritysten toivomuslistalla, Lauri kertoo.
Vantaa pyrkii kasvattamaan vielä putkea OPM:n tuella
Hanke on kokonaan yksityisen rahoituksen varassa, mutta Vantaan kaupunki osallistuu siihen kunnallistekniikan rakentamisella. Yhtiö aikoo lisäksi tehdä uusinta-anomuksen opetusministeriölle, sillä ensimmäinen hakukerta ei tuottanut tulosta. Laurin mukaan valtion liikuntapaikka-avustus voisi pidentää hiihtoputken mittaa kilometriin. Vantaan hiihtotunnelin louhintatyöt pääsevät alkamaan maalis-huhtikuussa. Louhinta kestää 7-8 kuukautta.
Lauri korostaa, että Vantaalle halutaan aktiiviliikkujien talviurheilukeskus, joka houkuttaa etenkin perheitä. Hiihtoliiton toimitusjohtajan Jari Piiraisen mukaan juuri hiihtoputken tuotteistaminen on tärkeää taloudellisen menestymisen kannalta.
-Kustannukset eivät saa jäädä pelkästään yhtiön kontolle, Piirainen korostaa velkataakan välttämistä. Hiihtoliitto on osakkaana sekä Jämin, Vantaan että Vuokatin hiihtoputkissa. Tuoreimmissa hankkeissa eli Jämillä ja Vantaalla liiton panostus on noin 8500 euron luokkaa hanketta kohti.
(MTV3-STT)