Suomen yksityisistä metsätalousmaista noin kymmenen prosenttia kuuluu hiljaisille metsänomistajille, kertoo Pellervon taloustutkimus. Hiljaiset omistajat korostavat luonto- ja ympäristötavoitteita ja välttävät usein avohakkuita.
Hiljaisiksi luokiteltiin metsänomistajat, jotka eivät ole tehneet ilmoitusta hakkuista tai hakeneet tukea kymmeneen vuoteen. Heidän omistamissaan metsissä on noin 13 prosenttia käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista.
PTT esittää, että metsän omistamisen hallinnointi pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi, jotta hiljaisia omistajia saataisiin aktivoitua. Metsävaratiedon parempi saatavuus helpottaisi palvelujen kohdentamista ja tarjoamista.
– Monilla omistajilla yleinen rajoite on metsäasioihin käytettävissä oleva aika. Metsä on harvalle pääelinkeino, joten siihen liittyviä töitä tehdään kaiken muun ohessa. Siksi palveluiden vaivattomuus, helppo saatavuus ja joustavuus ovat tärkeitä asioita, toteaa PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia.
Yksi suuri ryhmä hiljaisten metsänomistajien joukossa ovat kuolinpesät. Metsään liittyvä päätöksenteko koetaan kuolinpesissä usein hankalaksi, eikä päätöksenteon periaatteista ole usein sovittu. Tutkimuksessa ehdotetaan, että kuolinpesille nykyään vapaaehtoinen selvennyslainhuuto tehtäisiin pakolliseksi