Yhä useampi metsänomistaja haluaa suojella metsäänsä – eniten puutteita Etelä-Suomessa

Luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakan mukaan metsänomistajien kiinnostus suojelua kohtaan näkyy esimerkiksi Metso-ohjelman suosiossa ja uusina suojelualueina. Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnoiman Metson kautta metsänomistajat voivat tarjota luontoarvoiltaan ja eliölajeiltaan monipuolisia metsiä suojeluun, joko pysyvästi tai määräaikaisesti.

Suojelusta maksetaan vastaavanlainen korvaus, jonka alue tuottaisi talousmetsänä. Metsänsä voi myös myydä valtiolle suojelualueeksi.

–  Etelä-Suomen metsiä ei kuitenkaan ole vielä suojeltu riittävästi. Uhanalaisarviointien mukaan metsälajien ja metsäluontotyyppien uhanalaistuminen jatkuu. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että metsänomistajat saavat riittävästi tietoa suojelumahdollisuuksista ja luontoarvoista omissa metsissään, Toopakka sanoo.

Samaa painottaa maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Schildt.

–  Suojelun puutteet ovat Etelä-Suomessa. Suojeluverkkomme on hyvin vahvasti painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen, ja suojeluaste on siellä aivan eri luokkaa. Esimerkiksi suurin osa lehdoistamme on Etelä-Suomessa, ja tällä hetkellä vasta noin prosentti lehdoista on suojeltu.

Schildtin mukaan Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa. He omistavat noin 60 prosenttia Suomen metsistä.

Suojelupotentiaali laskusuunnassa

Ympäristöministeriön ylitarkastaja Esa Pynnösen mukaan Etelä-Suomen maakunnissa on edelleen paljon suojeluun sopivia kohteita, vaikka potentiaali vähenee vuosi vuodelta.

–  Kun ajelee Etelä-Suomen maakunnissa autolla, ei siellä kauhean pitkiä pätkiä vanhaa metsää tule enää vastaan, Pynnönen huomauttaa.

Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen arvioi, että suurin syy viime aikoina lisääntyneeseen suojelukiinnostukseen on metsänomistajien halu säilyttää luontoarvoja tuleville jälkipolville.

–  Metsänomistajat ja metsäalan toimijat tunnistavat arvokkaita luontokohteita aiempaa paremmin. Vapaaehtoinen suojelu tarjoaa metsänomistajille myös mahdollisuuden saada omasta metsästä tuloja muutenkin kuin puuta myymällä.

Raatikaisen mukaan osa metsänomistajista tiedostaa sen, että suojelun kautta metsiin muodostuu hiilivarastoja. Julkisuudessa on puhuttu viime aikoina paljon metsä- ja luontoasioista – muun muassa viime vuonna tapahtuneesta hiilinielujen romahtamisesta – mikä on voinut lisätä suojelumyönteisyyttä entisestään.

Asennemuutos tällä vuosituhannella

Metsäntutkimuslaitoksen (nyk. Luke) vuonna 2003 tekemän kyselyn mukaan vain seitsemän prosenttia metsänomistajista kannatti tuolloin suojelun lisäämistä yksityismetsissä, 63 prosenttia piti senhetkistä tasoa sopivana ja vajaa neljäsosa oli sitä mieltä, että metsiä oli suojeltu jo liikaa.

Suomalainen metsänomistaja 2020 -kyselyssä jo yli 20 prosenttia metsänomistajista kannatti yksityismetsien luontoarvojen turvaamisen lisäämistä. Vuoden 2020 kyselyssä noin puolet piti tasoa sopivana ja enää 13 prosenttia koki, että luontoarvoja oli turvattu jo liikaa.

Kyselytutkimusten mukaan määräaikainen suojelu ja luonnonhoito kiinnostavat suomalaisia metsänomistajia pysyvää suojelua enemmän.

Metso-ohjelman kautta on suojeltu ylivoimaisesti eniten monimuotoisuudelle merkittäviä kangasmetsiä, seuraavaksi eniten kallioita, jyrkänteitä ja louhikoita ja kolmanneksi eniten monimuotoisuudelle merkittäviä suoalueita. Metson rinnalle on tullut viime aikoina muitakin arvokkaiden luontokohteiden suojelukeinoja, kuten Helmi-ohjelma.

Tavoitteisiin pääsy riippuu rahoituksesta

Metso-ohjelman tavoitteena on perustaa vuoden 2025 loppuun mennessä 96 000 hehtaarin edestä uusia, pysyviä suojelualueita. Tällä hetkellä tavoitteesta puuttuu enää noin 10 000 hehtaaria, eli vaikuttaa siltä, että tavoitteeseen päästään, sanoo ympäristöministeriön Pynnönen.

–  Tavoitteen saavuttamisen tielle voisivat tulla ainoastaan merkittävät määrärahojen leikkaukset, Pynnönen toteaa.

Metsänomistajien suojelumyönteisyyden lisäksi Metson onnistumisen taustalla vaikuttavat valtion mahdollisuudet rahoittaa toimintaa. Pynnösen mukaan ohjelmalla on ollut viime vuosien ajan ennätyksellisen korkea rahoitus.

Suojelualueiden perustamisen lisäksi Metson tavoitteena on solmia vuoteen 2025 mennessä 82 000 hehtaarin edestä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitohankkeita. Ympäristötukea voidaan myöntää Metson kriteerit täyttävien luontokohteiden määräaikaiseen suojeluun.

Tähän tavoitteeseen pääseminen riippuu vuosien 2024–2025 rahoituksesta, sanoo Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä.

–  Kun Metso-ohjelman nykyinen kausi loppuu, ryhdymme joka tapauksessa tekemään uutta ohjelmaa, Schildt kertoo.