Tuoreen raportin mukaan itäisen Himalajan alueelta on löytynyt 211 uutta lajia. Joukkoon mahtuu 133 uutta kasvia, 39 selkärangatonta, 26 kalaa, 10 sammakkoeläintä, yksi lisko, yksi lintu ja yksi nisäkäs.
Raportti osoittaa myös, että vain 25 prosenttia alueen alkuperäisestä elinympäristöstä on pysynyt koskemattomana ja sadat itäisen Himalajan ainutlaatuiset lajit ovat uhattuina ilmastonmuutoksen, väestönkasvun sekä taloudellisten kehityspaineiden vuoksi.
– On välttämätöntä, että alueen valtiot sitoutuvat suojelemaan muutoksille herkkää ympäristöä ja varmistavat, että taloudellinen kehitys, kuten energiantuotanto, on myös ympäristön kannalta kestävää, sanoo WWF:n Living Himalayas -ohjelman johtaja Sami Tornikoski järjestön tiedotteessa.
Erikoisia uusia lajeja
Kuuden vuoden aikana tehtyihin uusiin merkittäviin lajilöydöksiin kuuluu muun muassa ”kävelevä” käärmeenpääkala (Channa andrao), joka pystyy hengittämään ilmaa ja selviytymään kuivalla maalla jopa neljä päivää. Myanmarin syrjäseuduilta puolestaan on löydetty nenätön apina (Rhinopithecus strykeri), jota paikalliset kutsuvat aivastavaksi apinaksi, koska se alkaa aivastella vesisateella.
Lisäksi uusiin löytöihin lukeutuvat kirkkaan sinisilmäinen sammakko (Leptobrachium bompu) ja Dracula-kala (Danionella dracula), jonka suusta sojottavat terävät vampyyrinhampaat. Raportissa esitellään myös uusi lintujen heimo (Elachuridae), johon kuuluu vain yksi, vuonna 2014 Himalajalta löydetty lintulaji Elachura formosa.
– Itäisen Himalajan alue on äärettömän rikas luonnon monimuotoisuudeltaan, kertoo WWF:n Suomen metsäasiantuntija Maija Kaukonen järjestön tiedotteessa.
Joukossa suomalaislöytöjä
Raportissa on mukana myös suomalaislöytöjä ja viittauksia arvostettuihin suomalaisiin kasvitieteilijöihin: Rauno Väisänen, Metsähallituksen luontopalveluiden johtaja ja WWF Suomen hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja, on kuvannut seitsemän uutta sienisääskilajia raporttiin.
Raportti esittelee myös kolme tieteelle uutta villibanaanilajia, joista yksi, Musa markkui, on nimetty suomalaisen Markku Häkkisen mukaan. Häkkinen on itseoppinut kasvitieteilijä, jota pidetään yhtenä banaanien taksonomian johtavista asiantuntijoista maailmassa.