Hintalappu jopa satoja miljardeja – tällaista apua Ukrainan massiivinen jälleenrakennus tarvitsee kipeästi Suomeltakin

Sveitsin Luganossa järjestettävään kumppanimaiden korkean tason kokoukseen osallistuu muun muassa Euroopan unionin jäsenmaita sekä Yhdysvallat. Tarkoituksena on kuulla ensivaiheen avauksia ja ehdotuksia Ukrainan jälleenrakennusmallista.

– Tällä hetkellä pääpainopiste on siinä, miten sota saataisiin loppumaan ja miten humanitäärinen apu saataisiin toimitettua Ukrainaan, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio Uutisaamussa.

Jälleenrakennuksen suunnittelu on tärkeää kuitenkin aloittaa jo nyt.

– Paljon on mietittävää hyvissä ajoin, että miten hanke rahoitetaan ja toteutetaan. Hanke on niin massiivinen ja haastava, että jos sitä aloitettaisiin miettimään vasta, kun sota päättyy, se kestäisi valtavan pitkään, kunnes päästäisiin aloittamaan.

Ukrainan oma agenda on modernisoida maa siten, että se ei olisi enää tulevaisuudessa riippuvainen Venäjästä.

– He pyrkivät jälleenrakentamisen ohella modernisoimaan Ukrainaa, mihin liittyy vihreä siirtymä ja digitalisaatio.

Vuorio kertoo, että infrastruktuuri Ukrainassa on kymmeniä vuosia vanhaa, monilta osin peräisin Neuvostoliiton ajoilta. 

Kuka maksaa?

Vuorio sanoo, että kokouksessa ei tehdä vielä päätöksiä, mutta luodaan ainekset tuleviin monimutkaisiin keskusteluihin. Merkittävä kysymys on se, kuka prosessin tulee rahoittamaan, ja millä tavalla. Ukrainan kärsimät yli 105 miljardin dollarin vahingot voivat olla vasta alkusoittoa.

– Kukaan ei osaa arvioida lopullista hintalappua. Se voi olla jopa satoja miljardeja dollareita.

Vuorion mukaan yksi todennäköinen skenaario on Euroopan unionin elpymisrahaston malli. Varoja kerättäisiin eri valtioilta sekä lainattaisiin markkinoilta.

Vuorio huomauttaa, että Ukrainan talouden ennustetaan romahtavan tänä vuonna 50 prosenttia. Se tarkoittaa, että verotulot ja vienti ovat siellä romahtaneet.

Ukraina on kysynyt myös Suomelta jo apua. Elinkeinoelämän keskusliitto on yhteistyössä Ukrainan kanssa ideoinut viisi osa-aluetta, joissa Suomi voi erityisesti auttaa. Niihin lukeutuvat muun muassa energiaratkaisut ja rakentaminen.

– Suomi on EU:n jäsenenä ennen kaikkea osallistumassa tähän. Varmasti meillä on myös osaamista, millä voimme auttaa Ukrainaa infrastruktuurin jälleenrakentamisen kanssa.

Myöhempää jälleenrakentamista varten EU:n komissio on Vuorion mukaan esittänyt rahaston perustamista, johon kumppani- ja jäsenmailta kerätään rahaa.

Lisäksi komissio voisi mahdollisesti ottaa markkinoilta lainaa. Potti jaettaisiin Ukrainalle jälleenrakentamisen tueksi lainoina ja osittain lahjarahana.

Kerätyn rahan jakelukanavina toimisivat kehitysrahoitusinstituutiot, joilla on osaamista sekä valvonta- ja kilpailutusmekanismit olemassa.

–  Läpinäkyvyys on tärkeää ja lisäksi pitää varmistaa, että rahoitus suuntautuu oikeisiin kohteisiin.

Aikataulua prosessin etenemiselle ei tiedä kukaan.

– On erittäin haastavaa arvioida sitä, milloin jälleenrakentaminen voidaan aloittaa.

Uutista päivitetty 4.7. kello 16.33.