Unkari jumittaa miljardeja Ukraina-rahaa – osa kuuluisi Suomelle

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kesäkuussa Brysselissä.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kesäkuussa Brysselissä. AFP / Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET

    Rauhanrahasto on ollut jumissa jo viime vuoden toukokuusta, eikä nopeaa ratkaisua ole näköpiirissä.

    Unkari ja jotkut muut EU-maat ovat lamauttaneet jo yli vuodeksi EU-maiden tärkeimmän yhteisen välineen, jolla olisi tarkoitus tukea puolustusmateriaalin toimittamista Ukrainaan.

    Rahat ovat osa Euroopan rauhanrahastoa, jossa on nyt jumissa kaikkiaan jo yli 6,5 miljardin euron arvosta unionin jäsenmaille korvamerkittyä Ukraina-tukea.

    Unkarin eurooppaministeri Janos Boka perusteli viime viikolla Brysselissä toimittajille, miksi Unkari ei ole valmis Ukraina-rahojen irrottamiseen rauhanrahastosta.

    –  Unkarin hallituksen kanta on tietää Euroopan rauhanrahaston tulevaisuudesta. Erityisesti G7-sopimusten osalta, joiden yksityiskohdat eivät ole tiedossa tai selvillä meille, hän sanoi.

    Bokan perusteella Unkarin huolena siis vaikuttaisi olevan se, kuinka rauhanrahastoa käytetään Venäjältä pysäytettyjen keskuspankkivarojen tuottojen tai rikkaiden G7-maiden Ukraina-lainojen kanssa. Tämä tuskin on silti ainakaan koko totuus asiasta, eivätkä diplomaattilähteet odota tilanteen nopeaa ratkeamista.

    Aiemmin muiden Ukrainan tukipäätösten yhteydessä Unkarin pääministeri Viktor Orban on suhteellisen julkisesti kytkenyt toisiinsa Unkarin heikon oikeusvaltion takia jäädytettyjä varoja ja myötämielisyyttään Ukraina-tuelle.

    Samaan aikaan rauhanrahaston sisällä kuitenkin muhii myös kiista Ranskan ja Saksan välillä. Siinä on kyse tuetun materiaalin alkuperää koskevista vaatimuksista.

    Erityisesti Ranska on halunnut rauhanrahastosta myös teollisuuspoliittisen projektin, jolla tuetaan EU-alueelta tai Norjasta tulevaa tuotantoa.

    Kohti tappavaa apua

    Euroopan rauhanrahastosta ryhdyttiin antamaan tappavaa apua vasta Venäjän hyökkäyssodan laajentumisen jälkeen. Rahaston perustamisesta jäsenmaat päättivät jo maaliskuussa 2021.

    Rahaston tarkoituksena on estää konflikteja, rakentaa ja ylläpitää rauhaa sekä vahvistaa kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta. Tukemalla Ukrainaa EU-maat suojaavat myös muita Venäjän lähialueita Venäjän kiinnostukselta hyökätä.

    Nyt kaikkiaan 5,3 miljardia euroa jumissa olevasta rahasta on niin sanottua tappavaa apua.

    Rauhanrahastosta ei rahoiteta suoraan materiaaleja Ukrainalle. Sen sijaan sieltä maksetaan jäsenmaille takautuvasti osuuksia materiaalista, jota ne toimittavat Ukrainaan.

    Vaikutukset vaikeasti arvioitavia

    Rauhanrahaston jumiutumisen merkitystä puolustusteollisuudelle on toistaiseksi hankala arvioida, kertoo pääsihteeri Tuija Karanko Puolustus- ja ilmailuteollisuus Pia ry:stä. Rahat tulevat rauhanrahastosta jäsenmaille takautuvasti, joten rahaston jumiutuminen ei ainakaan kovin nopeasti leikkaa aseellista tukea Ukrainalle.

    – Me emme ole vielä nähneet, vaikuttaisiko se siihen, miten mahdollisesti teollisuudelle Suomessa esimerkiksi osoitetaan tilauksia, hän sanoo.

    Karangon mukaan nopein tapa tukea Ukrainaa on joka tapauksessa se, että Puolustusvoimien varastoista lähetetään apua Ukrainaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rauhanrahaston jumiutuminen jossain vaiheessa voisi alkaa näkyä puolustusteollisuuden tilauksissa.

    – Silloin tietysti rauhanrahasto on se, millä puolustusbudjettia sitten täydennettäisiin, jotta saataisiin täydennysostoja Puolustusvoimille.

    Karanko huomauttaa, että Suomessa myös veronmaksajien halu tukea Ukrainaa on vahva. Näin ei ole kaikkialla.

    Tuossa tilanteessa voi olla päättäjille helpompaa perustella Ukraina-tukea, jos osaa siitä tulee EU:n yhteisestä tukivälineestä.

    Lue lisää aiheesta:
    Ukrainan sota Ukraina Venäjä Unkari Suomi EU Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •