Hiusvärien aiheuttamat allergiset reaktiot ovat lisääntyneet Suomessa. Erityisen allergisoiva kemikaali on liki kaikissa kesto- ja kevytväreissä käytetty PPD eli parafenyleenidiamiini.
Yleensä PPD ja sen johdannaiset aiheuttavat kutinaa ja ihottumaa päänahkaan, mutta joskus aine saattaa aiheuttaa vesirakkuloita tai turvottaa koko pään alueen. Harvinaisimmissa tapauksissa reaktion hoitaminen vaatii tehohoitoa, kertoo allergia- ja kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa Helsingin allergia- ja astmayhdistyksestä.
- Vakavimmat reaktiot ovat sellaisia, että kasvot turpoavat niin rajusti, ettei henki enää meinaa kulkea. Ne ovat ääritapauksia. Lisäksi allergiselle saattaa tulla kemikaalista hirveä, märkivä ihottuma koko vartalon alueelle ja silloinkin sairaalahoito on välttämätön, Kousa sanoo.
Kousa vastaa työkseen kosmetiikalle allergisoituneiden tai herkistyneiden puheluihin ja sähköpostiviesteihin. Hiusväreihin liittyviä yhteydenottoja Kousalle tulee vuosittain yli 500.
- Aikoinaan hiusväriallergisia oli yhdistyksemme tilastojen mukaan kymmenen prosenttia kosmetiikka-allergikoista. Hiusväriallergisten määrä on kasvanut koko ajan, ja nyt jo puolet Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen allergisista asiakkaista on allergisia hiusväreille, Kousa kuvaa.
Tiheä värjäystahti altistaa
Paljon hiusvärejä ja niiden vaikutusta ihoon tutkinut ihotautilääkäri kertoo, että allergisten määrä on kasvanut samalla, kun hiusten värjäyskin on yleistynyt.
- Hyvin harvalla naisella on enää luonnollisen värinen tukka. Se, että hiuksia värjätään liian tiheään tahtiin, herkistää kemikaaleille, kuten PPD:lle, sanoo eläkkeelle hiljan siirtynyt ihotautien erikoislääkäri Tapio Rantanen.
Hiusväriallergia kehittyy vuosien saatossa ja rajut reaktiot tulevat vain harvoin kuin salama kirkkaalta taivaalta. Esimerkiksi helsinkiläinen Reija Salmenaho ehti värjätä hiuksiaan 12-vuotiaasta lähtien yli kymmenen vuotta ennen kuin allergia iski.
- Kolme vuotta sitten värjäsin hiukseni kotona jollain kaupasta ostetulla mustalla hiusvärillä. Parilla edellisellä kerralla kotivärjäyksessä oli tullut kutinaa päänahkaan, mutta sillä kertaa reaktio oli paljon voimakkaampi. Koko päänahka aukesi vesirakkuloille, Salmenaho kertoo.
Salmenaholla todettiin PPD-allergia, eikä hän jatkossa voi värjätä hiuksiaan perinteisillä hiusväreillä. Hän on alkanut hennata hiuksiaan, mikä on yksi harvoista hiusväriallergisille sopivista väreistä.
Korvaavaa ainetta ei ole
Asiantuntijoiden mukaan PPD-allergian riskiä voi vähentää omilla valinnoilla. Hiuksia ei saa värjätä, jos hiuspohja on ärtynyt, käyttöohjeet on luettava tarkkaan ja värjäysväli kannattaa pitää noin 6-8 viikossa.
- Missään tapauksessa en ole sitä mieltä, että kukaan ei saisi koskaan värjätä hiuksiaan. Toivon vain, että värjäyksessä käytettäisin enemmän järkeä ja kohtuutta, Kousa sanoo.
Kousa kuitenkin toivoo, että PPD:n ja sen johdannaisten tilalle keksittäisiin pian korvaavia kemikaaleja. PPD on EU-direktiivin turvin sallittu Suomessakin, vaikka ennen unioniin liittymistä ainetta ei saanut käyttää Suomeen tuotavissa hiusväreissä.
- PPD:n ja sen sukulaisten pitoisuuksia on jouduttu laskemaan EU:ssa, koska EU-tasollakin tiedetään, että se aiheuttaa allergioita ja ärsytystä jo erittäin pieninä pitoisuuksina. PPD:tä toki tutkitaan ja laajoissa tutkimuksissa on osoitettu, että se on allergisoiva aine. Se on sitten toinen asia, millaisia muutoksia nämä tulokset ovat aiheuttaneet esimerkiksi lakeihin, Kousa sanoo.
Kousa myöntää, että PPD:n kieltäminen kokonaan olisi hyvin vaikeaa.
- Jos se kiellettäisiin, meillä ei olisi mitään värejä, jolla värjättäisiin perinteisesti. Silloin se tarkoittaisi erittäin suurta elinkeinon menetystä todella monelle, ainakin hiusväriteollisuudelle, sekä täydellistä muutosta esimerkiksi katukuvassa ja trendeissä, Kousa arvioi.
Lue myös:
Teknokemia: Hiusvärit yksi tutkituimmista tuotteista
Katso Anna Satovainion juttu
Sumo video id