Hovioikeudenkäynti nelivuotiaan pojan kuolemasta Joensuussa alkaa

Itä-Suomen hovioikeudessa alkaa tänään käsittely Joensuussa toissa kesänä kuolleen lapsen tapauksesta. Nelivuotias poika kuoli kotonaan hänelle aiheutettuihin palovammoihin.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa lapsen äidin ja isäpuolen ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Käräjätuomion mukaan lapsi kuoli aamuyöllä 8. kesäkuuta 2023 edellisenä päivänä saamiinsa palovammoihin.

Soitto hätäkeskukseen tuli aamukahdeksan jälkeen. Kuolemansyylausunnon mukaan lapsi oli kuitenkin kuollut jo muutamaa tuntia aikaisemmin. Oikeuden mukaan lapsi oli ennen kuolemaansa todennäköisesti kärsinyt kovista kivuista.

Poltti lasta höyrymopilla suihkussa

Käräjätuomion mukaan isäpuoli teki lapselle väkivaltaa ollessaan lapsen kanssa kotona kahdestaan. Oikeuden mukaan lapsen palovammat viittasivat vahvasti siihen, että ne oli aiheutettu asunnosta löytyneellä höyrymopilla.

Isäpuoli väitti oikeudessa, että oli ainoastaan pessyt lasta suihkussa. Oikeus kuitenkin katsoi, että palovammojen syntymiseen oli vaadittu hanavettä kuumempaa vettä. Höyrymopin höyryn lämpötila todettiin teknisessä tutkinnassa noin sata-asteiseksi.

Käräjätuomion mukaan palovammojen aiheuttaminen oli lapselle hyvin kivuliasta, minkä vuoksi lasta oli täytynyt pitää väkisin paikallaan. Oikeus katsoi, että isäpuolen oli suurella todennäköisyydellä täytynyt painaa lasta kylpyhuoneen lattiaan tai seinään.

Oikeudessa käsiteltiin myös äidin ja isäpuolen viestinvaihtoa päivän aikana. Viesteissään äiti kielsi miestä kiusaamasta lasta. Käräjäoikeuden mukaan nainen kirjoitti, että aina miehen kanssa ollessaan lapsi vahingoittuu ja syytti miestä lapsen satuttamisesta ja kiduttamisesta.

Käräjäoikeus: Törkeää huolimattomuutta

Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa äidille rangaistusta taposta ja isäpuolelle murhasta. Oikeuden mukaan syytetyt eivät kuitenkaan aiheuttaneet lapsen kuolemaa tahallaan, vaan törkeällä huolimattomuudella.

Käräjäoikeus perusteli näkemystään muun muassa sillä, että palovammat aiheuttaessaan isäpuoli oli jättänyt lapsen henkiin, vaikka olisi halutessaan voinut tappaa tämän. Lopetettuaan väkivallan käyttämisen hän viestitti lapsen vammoista äidille.

– Näihin seikkoihin nähden on selvää, ettei (isäpuoli) ole tarkoittanut tappaa lasta eikä pitänyt lapsen kuolemaa varmana, käräjäoikeus kirjoitti tuomiossaan.

Molemmat tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta. Äidin kohdalla tuomio perustui siihen, että hän jätti lapsen toimittamatta asianmukaiseen hoitoon.

Lapsen äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen, 23, tuomittiin kolmen vuoden ja seitsemän kuukauden vankeuteen. Isäpuolen, eli Sebastian Simon Daniel Halosen, 26, syyksi luettiin törkeän kuolemantuottamuksen lisäksi törkeä pahoinpitely. Hänen vankeusrangaistuksekseen tuli seitsemän vuotta ja yhdeksän kuukautta.

Molemmat kiistivät syytteet.

Äiti kiistää tienneensä palovammoista

Hovioikeudessa lapsen biologinen isä sekä syyttäjä vaativat naiselle kovempaa rangaistusta. Syyttäjä Osmo Mannisen mukaan myös äiti syyllistyi lapsen pahoinpitelemiseen.

Manninen sanoo, että terveyden vahingoittaminen on mahdollista myös passiivisen suhtautumisen kautta ja että äidillä oli erityinen huolenpito- ja suojaamisvelvollisuus pientä lastaan kohtaan.

– Lääketieteellisen selvityksen mukaan (lapsi) on ollut ennen kuolemaansa erittäin kivulias, ja siinä todetaan, että palovammat kehittyvät 1-2 vuorokauden ajan -- Rissanen on laiminlyönyt ryhtyä riittäviin ja asianmukaisiin toimenpiteisiin lapsen kärsimyksen lieventämiseksi, vaikka hän on alkuiltapäivästä ollut siitä tietoinen ja siihen velvollinen, syyttäjä kirjoitti valituksessaan hovioikeuteen.

Nainen puolestaan vaatii, että hovioikeuden on hylättävä hänen syykseen käräjillä luettu syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta. Joka tapauksessa nainen haluaa, että hänen vankeusrangaistustaan alennetaan ja muutetaan ehdolliseksi vankeudeksi.

Hovivalituksessaan nainen sanoo, ettei mies kertonut hänelle lapsen palovammoista, vaan sanoi hanganneensa lapsen kasvoja karhealla sienellä.

– Kun Rissanen palasi kotiin, hän kyllä havaitsi lapsen kasvojen punaisuuden ja selässäkin jonkin verran punaisuutta, mutta piti näitä seurauksena liian karhealla sienellä pesusta. Palovammoista Rissanen kuuli Haloselta vasta aamulla, kun (lapsi) oli jo menehtynyt, valituksessa kirjoitetaan.

Valituksen mukaan äiti luuli, että lapsi oli tulossa kipeäksi, mitä käsitystä lapselle noussut kuume oli vielä vahvistanut.

– Rissanen oletti ja saikin olettaa, että Haloselta saamiensa tietojen sekä omien havaintojensa perusteella lapsen tila ei ollut vakava ja että se oli kotikonstein hoidettavissa.

Lastensuojelun työntekijöitä epäillään rikoksesta

Poliisi on tutkinut tapauksessa myös lastensuojelun toimintaa. Pojan kuolemaa koskeneen esitutkinnan mukaan poika oli ollut lastensuojelun asiakas. Hänet oli aiemmin viime vuonna sijoitettu kiireellisesti, koska sosiaalihuollon mukaan kodin olosuhteet eivät soveltuneet lapselle. Lapsi oli palannut asumaan äitinsä ja isäpuolensa kanssa muutama kuukausi ennen kuolemaansa.

Päiväkodissa työntekijät olivat 5. kesäkuuta yrittäneet selvittää äidiltä pojan päässä olleiden mustelmien syytä. Tämän jälkeen lasta ei enää ollut viety päiväkotiin.

Päiväkodin työntekijä yritti mustelmien havaitsemisen jälkeen soittaa lastensuojelun työntekijälle, ja kun tämä ei vastannut, hän lähetti viestin. Lastensuojelun työntekijä sanoi esitutkinnassa, ettei ymmärtänyt viestistä, että kyse on kiireellisestä asiasta.

Keskusrikospoliisi (KRP) kertoi viime viikolla, että yhdeksään lastensuojelun työntekijää epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta. He ovat työskennelleet asiakastyössä tai esihenkilöinä.

Tapaus on siirtynyt syyttäjän harkittavaksi.

– Esitutkinnassa on pyritty selvittämään, onko Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun järjestäminen ja lastensuojelun tarpeen selvittäminen ollut lain mukaista ja onko lasta tavattu henkilökohtaisesti lastensuojelulain edellyttämällä tavalla, tutkinnanjohtaja Mika Paaso KRP:stä kertoi tiedotteessa.

– Tämän lisäksi esitutkinnassa on esimerkiksi selvitetty, onko lastensuojelun johdon ohjaus ja valvonta toteutunut lain edellyttämällä tavalla, hän jatkaa.

Virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan sakkoja tai enintään vuosi vankeutta.