"On ilmeistä, että sääntely on ristiriidassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluvan ehdottoman palautuskiellon kanssa."
Niin sanottu käännytyslaki voidaan säätää poikkeuslakina, kunhan siihen lisätään sääntelyä oikeusturvakeinoista, arvioi perustuslakivaliokunta lausunnossaan.
Sääntelyä on valiokunnan mukaan täydennettävä maahan pyrkivän oikeusturvaa silmällä pitäen säädetyllä jälkikäteisellä oikeusturvamenettelyllä.
Perustuslakivaliokunnan lausunto käännytyslaista hyväksyttiin tänään äänin 15–2.
Ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa
Perustuslakivaliokunnan mukaan on ilmeistä, että käännytyslaki on ristiriidassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluvan ehdottoman palautuskiellon kanssa.
Poikkeaminen kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista on valiokunnan mukaan kuitenkin ajallisesti, alueellisesti ja sisällöllisesti rajattu ja lain rajatun soveltamisalueen ulkopuolella ihmisoikeusvelvoitteet ovat täysimääräisesti voimassa.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että eduskunnan hallintovaliokunnan on syytä tarkkaan selvittää käännytyslain suhdetta EU-oikeuteen.
Perustuslakivaliokunnan mielestä niin sanotun kiiremenettelyn käytön edellytykset täyttyvät käännytyslain säätämisessä.
– Ehdotonta valtiosääntöoikeudellista estettä käsitellä nyt arvioitu poikkeuslaki siihen tehtyine tarkennuksineen poikkeuksellisesti ei ole, valiokunta kirjoittaa tiedotteessaan.
Syyllistyvätkö rajavartijat virkarikokseen?
Valiokunta otti lausunnossaan kantaa myös rajavartiomiehen oikeusasemaan.
– Soveltamalla tätä poikkeuslakia siten kuin se on säädetty, rajavartiomies ei syyllisty virkarikokseen, valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hallituksen esityksen mukaan laki olisi määräaikaisena voimassa vuoden voimaantulosta. Päätöksen rajoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa voisi tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.
Valtioneuvosto toteaisi tarpeen rajoituspäätöksen tekemiselle yhteistoiminnassa presidentin kanssa.
Kontula ja Diarra jättivät eriävän mielipiteen
Perustuslakivaliokunnan jäsenet Anna Kontula (vas.) ja Fatim Diarra (vihr.) jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon käännytyslaista. Kontulan ja Diarran mukaan perustuslakivaliokunta käveli asiantuntijoiden yli hyväksyessään ihmisoikeussopimusten rikkomisen.
– Perustuslakivaliokunnan lausunto on monella tapaa historiallinen. On ennenkuulumatonta, että hallitus esittää Suomen rikkovan tietoisesti ihmisoikeussopimuksia. Perustuslakivaliokunta taas hyväksyy lausunnollaan lain, jota sen kuuleman asiantuntijapalautteen perusteella ei pitäisi voida hyväksyä, Kontula sanoo kansanedustajien tiedotteessa.
– Esitys sisältää valtavasti erilaisia ongelmia, mutta ytimeltään asia on yksinkertainen. Lukuisten asiantuntijoiden viesti oli harvinaisen selkeä ja yhdenmukainen siinä, ettei tällaista esitystä pitäisi voida oikeusvaltiossa hyväksyä, Diarra sanoo.