Yrittääkö poliisi tutkia lainkaan niin sanottuja pieniä rikoksia eli massarikoksia? Lakaistaanko valtaosa rikosilmoituksista viipymättä maton alle? Näitä kysymyksiä on viime aikoina esitetty paitsi Itä-Uudenmaan poliisin myös muun muassa Helsingin poliisilaitoksen toiminnasta. Helsingin Sanomat on saanut haltuunsa poliisin sisäiseen käyttöön tarkoitetun ohjeen aiheesta.
Neljä vuotta sitten tekemä linjaus kertoo varsin suorasanaisesti, että rikosilmoituksia on kehotettu siirtämään pöydältä sivuun, vähintään väliaikaisesti.
– Esikäsittely toimii siten, että perusrikostutkintaan ohjautuu mahdollisimman vähän juttuja. Vähäiset omaisuus- ja muut rikokset keskeytykseen. Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamiset, lievät pahoinpitelyt ja muut vastaavat rikokset rajoitukseen, listataan tutkinnanjohtajille Sektorin neuvottelupäivä -nimisessä tilaisuudessa Järvenpäässä 30.10.2014 annetuissa päätoimintalinjoissa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Linjanvedon oli tutkinnanjohtajille annetun materiaalin mukaan määrä olla voimassa neljä kuukautta eli helmikuun 2015 loppuun asti.
Itä-Uudenmaan poliisissa vuosia rikostutkintaa tehnyt mutta tänä vuonna irtisanoutunut mies kertoo Helsingin Sanomille, että vuonna 2014 annettujen linjausten mukainen juttujen tappo -käytäntö on kuitenkin todellisuutta yhä edelleen.
Apulaispoliisipäällikkö Ari Karvonen kiistää Helsingin Sanomissa rikosten esikäsittelyn olevan mitenkään esitutkintalain vastaista Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella.
– Esitutkintalaki suo nämä keinot. Tätä kautta me olemme pystyneet raivaamaan tutkintaan tilaa jutuille, joissa on epäilty tiedossa ja jotka ovat vakavuudeltaan sellaisia, että ne on tutkittava, Karvonen toteaa.
Itä-Uudenmaan poliisille ilmoitetaan vuosittain noin 95 000 rikoksesta.