Itä-Uudenmaan poliisi joutui pari päivää sitten myrskyn silmään, kun Helsingin Sanomat paljasti, että poliisia on kehotettu ja ohjeistettu lakaisemaan osa rikosilmoituksista maton alle.
Neljä vuotta sitten tekemä poliisin sisäiseen käyttöön tarkoitettu ohje kertoo varsin suorasanaisesti, että rikosilmoituksia on kehotettu siirtämään pöydältä sivuun, vähintään väliaikaisesti.
Nyt Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosylikomisario Petri Eronen vastaa tiedotteessa julkisuudessa esillä olleisiin kysymyksiin.
Kannattaako rikoksista tehdä rikosilmoitus?
– On erittäin tärkeää, että rikoksista ilmoitetaan poliisille. Pitää täysin paikkansa, että rikoksia joudutaan joskus rajoittamaan tai tutkinta keskeyttämään, mutta pienemmätkin poliisille ilmoitetut rikokset voivat esimerkiksi johtaa jonkin rikossarjan jäljille, Eronen sanoo.
Erosen mukaan pelkistä rikosilmoituksista poliisi saa tilannekuvaa esimerkiksi tiettyjen alueiden pahoinpitelyrikoksista tai epäilyistä.
– Kohdennamme sinne näkyvää valvontaa ja voimme estää näkyvällä valvonnalla rikoksia ennalta, Eronen painottaa.
Lisäksi poliisi on saanut avattua keskeytyksestä vanhempia rikostapauksia, jos uusi tapaus on tuonut poliisille esimerkiksi tietoa yhteensopivasta dna:sta.
Tutkiiko poliisi kaikki poliisille ilmoitetut rikokset Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella?
– Jokainen rikosilmoitus kirjataan ja ilmoitukset esikäsitellään, mutta rikosjutut priorisoidaan niiden kiireellisyyden perusteella. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjataan vuosittain noin 65 000 rikosilmoitusta, joista suurin osa täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Siksi on tärkeää, että rikoksista tehdään rikosilmoitus, Eronen vastaa.
Erosen mukaan jutuista keskeytettiin viime vuonna noin 15 500. Tuolloin epäiltyä tai epäiltyjä ei ole kyetty selvittämään eikä näyttöä rikoksesta ole saatu.
– Lisäksi yli tuhat rikosjuttua menee vuosittain sovitteluun, eli rikoksesta epäilty ja uhri sopivat asian koulutettujen sovittelijoiden ohjauksessa, poliisi kertoo.
Mitä tarkoittaa, jos rikos rajoitetaan tai keskeytetään? Millä perusteella rikoksia rajoitetaan tai keskeytetään?
Itä-Uudenmaan poliisin mukaan rikostapauksen keskeyttäminen päättää tapauksen tutkinnan. Rikosjuttujen rajoittaminen taas tarkoittaa sitä, ettei tapaus vaadi enää rikostutkinnan jatkamista. Lopullisen päätöksen rajoittamisesta tekee syyttäjä, tutkinnanjohtajan esityksestä.
Syyttäjä voi rajoittaa rikosjutun tutkintaa tutkinnanjohtajan esityksestä esimerkiksi seuraavilla perusteilla: • Jos asia on ollut sovittelussa eli osapuolet ovat sopineet asian koulutettujen sovittelijoiden ohjauksessa. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi väkivaltarikokset, joissa ei ole vähäistä vakavampia vammoja ja osapuolet ovat päässeet ohjatussa sovittelussa yhteisymmärrykseen. • Kohtuusperuste eli jos oikeudenkäynti ja rangaistus ovat kohtuuttomia rikokseen tai muihin olosuhteisiin nähden. • Väkivaltarikokset, joissa ei ole vähäistä vakavampia vammoja ja osapuolet ovat päässeet sovittelussa yhteisymmärrykseen. • Rikoksia voidaan rajoittaa myös vähäisyyden perusteella. Tästä esimerkkinä ovat ensikertalaisten tekemät yksittäiset ja vähäiset rikokset, joista olisi odotettavissa vain pieni sakkorangaistus. • Kolarit ovat joskus esimerkiksi luonteeltaan sellaisia, ettei syyllisyys välttämättä lukuisistakaan kuulusteluista huolimatta selviä ja vakuutusyhtiöt tekevät korvauskysymyksissä omat päätöksensä. Tapauksia esitetään rajoitettavaksi kustannusperusteisesti, sillä esitutkintaprosessin kulut olisivat kohtuuttomia siihen nähden, ettei tapaus kuulusteluista huolimattakaan selviäisi. • Joskus rikostapauksia rajoitetaan myös rikoksesta epäillyn nuoren iän vuoksi, jos kyse on todennäköisesti nuoren ihmisen ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta. Tämä koskee alle 18-vuotiaita. • Niin sanottu konkurrenssiperuste, eli tutkinta voidaan vähäisessä rikoksessa rajoittaa syyttäjän päätöksellä, jos pienempien rikosten rangaistukset eivät vaikuttaisi olennaisesti mahdollisesti tuomittavaan rangaistukseen tilanteessa, jossa samaa epäiltyä syytetään myös vakavista rikoksista. Esimerkiksi sakolla rangaistava asia voidaan rajoittaa, jos epäillylle on joka tapauksessa odotettavissa vankeusrangaistus. |
Tänä vuonna Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on rajoitettu noin 4 000 rikosjuttua muun muassa edellä mainituin perustein.
Eronen haluaa kuitenkin painottaa, että myös ensikertalaisten tekemiä rikoksia menee tutkinnanjohtajan päätöksellä tutkintaan ja niistä tulee tuomioita.
– Eli myös niistä kannattaa ja tulee ilmoittaa poliisille, Eronen painottaa.
Jättääkö poliisi joitakin rikoksia tutkimatta?
– Ei, mutta kaikkiin rikostapauksiin ei ole saatavilla epäiltyä. Tällöin rikosjuttuja joudutaan keskeyttämään. Sen lisäksi yli tuhat rikosjuttua menee vuosittain sovitteluun. Soviteltavat rikosjutut näkyvät poliisin tilastoissa rajoitettuna juttuina, vaikka ne ovatkin käytännössä selvitettyjä, Eronen kertoo.
Rikosten sovittelutoiminnasta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
– Jos resurssien käyttö ja henkilöstö on äärirajoilla poliisin puolella, ovat ne varmasti tiukoilla myös sovittelutoiminnassa ja syyttäjänkin puolella, Eronen arvioi.
Eronen arvioi, että Itä-Uudenmaan poliisilla on ollut kiireinen mutta tavanomainen vuosi.
– Loppuvuoden aikana on ollut paljon vakavia henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia, jotka ovat sitoneet poliisin resursseja. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että rikoksia on kirjattu kuta kuinkin saman verran kuin vuonna 2017. Teemme jatkuvasti parhaamme alueemme asukkaiden turvallisuuden eteen, Eronen toteaa.