Näytteitä otettiin sekajätteestä uusien kaasukaivojen porausten yhteydessä kuuden, kahdentoista ja kahdeksantoista metrin syvyydestä. Kyseiselle alueelle vietiin pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden sekajätettä vuosina 2007–2013.
– Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen entisen kaatopaikan tilaa kaasuntuoton ja suotovesien muodostumisen suhteen sekä kartoittaa alustavasti alueelta löytyvän materiaalin hyödynnettävyyttä, kertoo HSY:n projektipäällikkö Leena Tuominen.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, kuinka jätteet säilyvät kaatopaikalla vuosikausien ajan joissakin tapauksessa jopa käyttökelpoisina. Pois silmistä ei suinkaan tarkoita, että jäte olisi pois päiväjärjestyksestä.
HSY:n mukaan biojäte oli maatunut, mutta osa jätteestä on säilynyt hapettomissa olosuhteissa tunnistettavana.
– Oli mielenkiintoista huomata, kuinka osa jätteestä säilyy kaatopaikalla hapettomissa olosuhteissa vuosien jälkeen yhä tunnistettavana. Jotkut sanomalehdistä olivat edelleen luettavissa ja muovipussit olivat alkaneet hapertua vasta syvemmissä kerroksissa. Muovipakkauksissa näkyi selvästi tuotteen tiedot ja jäätelötikut olivat säilyneet entisellään, Tuominen kertoo.
Mielenkiintoista on myös, että osa tekstiileistä oli lähes pesua vailla käyttökelpoisia ja ne olivat säilyttäneet värinsä.
HSY:n mukaan kaatopaikalla vuosia ollutta jätettä on tutkittu Suomessa melko vähän, minkä vuoksi tulokset ovat hyvin kiinnostavia.