Naisjohtaja ei ole nykyajan maailmassa enää erikoisuus. Pelisäännöt eivät silti ole vielä samat kuin miehillä, mutta enemmän on silti kiinni naisista itsestään, käy ilmi Anu Kuistialan uutuuskirjassa Johtajanaiset.
Yksi kirjassa kokemuksistaan kertovista huippujohtajista on useiden suomalaisten huippuyritysten hallituksissa toimiva Leena Niemistö. Lääkärinä uransa aloittanut Niemistö nousi lääkärikeskus Dextran toimitusjohtajaksi ja pääomistajaksi, ja vaurastui myytyään yrityksen Pihlajalinnalle.
Naisjohtajat ovat Suomessa selvä vähemmistö. Niemistön mukaan monet asiat ovat kuitenkin kiinni naisista itsestään siinä, kuinka pitkälle he etenevät työelämässä.
Lue myös: He ovat Suomen kolme vaikutusvaltaisinta naista – "Suhtaudun valintaani hyvin nöyrin mielin"
Niemistö myöntää, että yhteiskunnassa törmätään edelleen naisten etenemistä rajoittaviin "lasikattoihin".
– Nainen joutuu usein todistamaan pätevyyttään enemmän kuin mies. Toki riippuu alasta, mutta jos ollaan vähänkin enemmän miesvaltaisella alalla, naisen täytyy olla vähän parempi saadakseen paikan, Niemistö arvelee.
6:32
Moni lasikatto itse rakennettu
Kirjassa Niemistö ja muut johtajatasolle edenneet naiset myös huomauttavat, että monet "lasikatoista" ovat naisten itsensä luomia. Heidän mukaansa monet naiset ovat esimerkiksi huomattavasti itsekriittisempiä kuin miehet, ja epäröivät miehiä enemmän esimiestehtäviin hakiessa.
– Naiset miettivät lasten ja uran yhdistämistä enemmän kuin miehet. Tämä liittyy perinteiseen maailmaan, missä vielä eletään. Edelleen on huomattavan paljon vähemmän sitä, että nainen tekee uraa ja mies on enemmän kotona.
Niemistön mukaan kotioloista voi ammentaa johtamiseen paljonkin.
– Toisaalta kun ajattelee johtamisoppeja, niin lasten kasvattaminen on parasta johtamisoppia. Siinä teet ne samat virheet tai opit hyvät niksit, Niemistö sanoo kirjassa.
Lue myös: Lääkäriksi opiskellut Leena Niemistö nousi Suomen bisneshuipulle ja rikastui yrityskaupalla: "Se oli urani isoin ratkaiseva valinta"
Niemistö uskoo, että sukupuoli määrää entistä vähemmän tulevaisuudessa.
– Uskon, että ajan myötä tämä tulee muuttumaan niin, että naiset menevät enemmän miehisille aloille, mutta myös toiseen suuntaan eli miehet valitsevat perinteisesti naisaloja, Niemistö pohtii.
Naisella myös etu puolellaan
Naisen etu johtajana miehiin verrattuna on Niemistön mielestä se, että naisilla on hänen arvionsa mukaan keskimäärin vahvempi tunneäly kuin miehillä. Siitä tulee hänen mukaansa olemaan etua tulevaisuuden johtamisessa.
– Johtajamalli on muutenkin muuttumassa ja sellainen johtajatyyppi tulee yleistymään, mitä on pidetty vähän naisjohtamismallina. On enemmän verkostojen johtamista, ja tunneäly, arvot ja empatia ovat vahvasti mukana kaikessa johtamisessa, Niemistö sanoo.
Jotta perheellinen nainen voi menestyä johtajana, Niemistön mukaan asiat tulee järjestää niin, että töissä voi keskittyä työasioihin ja kotona perheeseen.
– Tämä tarkoittaa muun muassa kotipalveluiden hankintaa. Nimenomaan naisiin liittyy, miten saa kaikki palikat kohdalleen, koska edelleen kodin- ja lapsenhoito kuitenkin jää enemmän naisen vastuulle.
Leena Niemistön lisäksi Johtajanaiset-kirjassa tarinansa kertovat johtotehtäviin nousseet Merja Ylä-Anttila, Hille Korhonen, Paula Lehtomäki, Marianne Vikkula, Susanna Pettersson ja itse kirjan kirjoittanut Anu Kuistiala.