Huippukokous alkaa: EU-maiden johtajat pohtivat Venäjä-suhteen suuntaa ja maahanmuuttokysymyksiä

Venäjä-keskustelun pohjana on EU-komission tuore raportti, jossa Venäjän todettiin haastavan kansainvälistä oikeutta sekä yrittää luoda epävakautta EU:n sisällä.

EU:n ja Venäjän suhteet ovat olleet pitkään huonot. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvaili viime viikolla, että Venäjän toimet ovat luoneet negatiivisen kierteen.

Vuoropuhelua Venäjän kanssa halutaan kuitenkin jatkaa. Financial Times kertoi keskiviikkona Saksan liittokanslerin Angela Merkelin haluavan, että EU harkitsisi Venäjän kutsumista yhteiseen huippukokoukseen. Lehden mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron kannattaa ajatusta.

EU:n ja Venäjän välisiä huippukokouksia ei ole pidetty sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014.

Saksan ja Ranskan ehdotus tuskin saa varauksetonta tukea kaikilta jäsenmailta, koska osa haluaa vetää tiukkaa linjaa Venäjä-suhteissa. Financial Times arvioi, että ehdotus ei miellytä Baltian maita ja Puolaa.

Painostus maahanmuutolla torjuttava

EU-maiden johtajat keskustelevat myös maahanmuutosta ja siitä, miten EU tekee yhteistyötä muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Johtajien odotetaan toteavan, ettei maahanmuuton käyttäminen painostuskeinona ole hyväksyttävää.

Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi tiistaina, ettei Suomi voi hyväksyä minkäänlaista jäsenmaihin tai Euroopan unioniin kohdistuvaa painostusta maahanmuuton varjolla.

–  Ilmiöhän ei ole millään tavalla uusi. Erittäin tuomittava ja vastenmielinen ilmiö. Erityisesti, kun siihen liittyy aika usein alaikäisten turvapaikanhakijoiden käyttö tällaisena välineenä erilaisessa poliittisessa propagandassa ja painostuksessa, Tuppurainen sanoi.

Viimeaikainen esimerkki ilmiöstä on nähty Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla. Liettua on kertonut, että Valko-Venäjä on auttanut siirtolaisia ylittämään rajan Liettuaan ja luonut näin painetta rajalle.

Jatkorahoitusta Turkille

Huippukokouksen aiheisiin lukeutuu myös EU:n Turkki-suhde, joka on ollut viileä muun muassa itäisellä Välimerellä olleiden jännitteiden vuoksi.

Tuppuraisen mukaan huippukokouksessa voitaneen ottaa pieniä askelia eteenpäin, koska tilanne Välimerellä vaikuttaa parantuneen hieman. Tuppurainen kuitenkin korosti, että Turkki-suhteessa on edelleen huolenaiheita esimerkiksi ihmisoikeustilanteen osalta.

EU-maiden johtajien odotetaan keskustelevan jatkosta rahoitukselle, jolla EU on tukenut Syyriasta tulleita pakolaisia Turkissa ja muissa alueen maissa.

Uutistoimisto AFP:n näkemän ehdotuksen mukaan EU-komissio kaavailee, että EU maksaisi Turkille 3,5 miljardia euroa vuosina 2021–2024 pakolaisten majoittamisesta.

EU ja Turkki sopivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa EU lupasi tukea rahallisesti pakolaisia Turkissa, jotta Turkki ottaisi takaisin Kreikkaan pyrkineitä turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia.

Turkissa on arvioilta 3,7 miljoonaa Syyrian sotaa paennutta ihmistä.

Unkarin syrjivä laki noussee esiin

Kaksipäiväisessä huippukokouksessa keskustellaan myös koronapandemiasta ja rokotteista sekä talouden elpymisestä.

EU-virkamiehen mukaan huippukokouksen illallispöydässä puheenaiheeksi saattaa nousta myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

Viime päivinä on keskustelu Unkarin uudesta laista, joka syrjii seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Laki käytännössä kieltää esimerkiksi homoseksuaalisuudesta kertomisen lapsille ja nuorille.

Komission puheenjohtaja von der Leyen kommentoi keskiviikkona lain olevan "häpeällinen" ja EU:n perusarvojen vastainen. EU-komissio on lähettänyt kirjeen Unkariin lain herättämien huolien vuoksi. Unkarin hallitus lyttäsi keskiviikkona von der Leyenin lausunnon kutsuen sitä perättömäksi.