Huippumenestystä niittänyt Teemu Brunila auttaa nuoria muusikoita ponnahtamaan kansainvälisille markkinoille – toivoo muutosta alasta saataviin tuloihin: "Vain kapea kärki saa tästä alasta elannon"

Teemu Brunila on mies, jonka ääni on monille suomalaisille tuttu eri kappaleista ja jonka tekemää musiikkia on kuunneltu maailmalla miljardeja kertoja. Suomen kansainvälisesti menestynein musiikintekijä ei pidä meteliä tekemisistään ja esiintyy julkisuudessa harvoin.

Brunila on tehnyt lähes koko uransa musiikin parissa. Ensimmäinen vaihe oli toimia 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa pinnalla olleen The Crash -yhtyeen laulaja-kitaristina. Ulkomaita myöten suosiota saavuttanut yhtye hajosi vuonna 2009.

Tämän jälkeen Brunilan ääntä on kuultu useammalla suomalaiskappaleella, vaikka yleensä hänen nimeään ei ole mainittu esittäjänä. Esimerkiksi JVG:n hittikappaleilla Tarkenee ja Hehkuu kertosäkeessä kuullaan Brunilan laulua. Kansainvälisissä piireissä, vaikka virallista vahvistusta ei ole saatu, Brunilan uskotaan toimivan animoituina hahmoina esiintyvän Studio Killers -yhtyeen laulajana. Yhtye sai uutta nostetta, kun yksi sen kappaleista nousi uuteen suosioon TikTok-trendin myötä.

Matka miljardeihin kuuntelukertoihin

Kuitenkin Brunila toimii myös virallisesti omalla nimellään musiikkimaailmassa. Hänen tekemiään kappaleita on kuultu jo vuosien ajan Suomessa ja ulkomailla.

Muusikon mukaan hänen uransa toinen vaihe oli siirtyminen musiikintekijäksi. Brunila sanoittaa kappaleita artisteille niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tämä ura vei hänet ensin Lontooseen, joka oli ja on yhä eurooppalaisen musiikkiteollisuuden keskus.

Lue myös: Nylon Beatin laulajat tienasivat yritysjohtajan palkkaa ja tuhlasivat Tiimarin yllätyspusseihin – Erin muistelee: "Emme kumarrelleet ketään tai mitään"

Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt. Seuraava askel oli lähteä maailman viihde- ja musiikkiteollisuuden pääkaupunkiin Los Angelesiin. Enkelten kaupungissa ei riittänyt, että teki hyviä kappaleita. Suhteiden solmiminen oli ratkaisevassa roolissa siinä, että sai hankittua verkostoja ja sai kappaleensa artistien kuultavaksi.

Suomalaisartisteista Jenni Vartiainen on tehnyt pitkään yhteistyötä Brunilan kanssa. Kansainvälisistä artisteista Brunila on kirjoittanut kappaleita esimerkiksi Kylie Minoguelle ja Trey Songzille. Jälkimmäisen levy nousi Billboard-albumilistan kärkeen Yhdysvalloissa.

Yhteensä Brunilan tekemiä kappaleita on kuunneltu eri musiikkipalveluissa yli 4,2 miljardia kertaa.

"Hittitehdas" laajenee

Loppuvuodesta 2019 edessä oli taas jotain uutta. Suomalaiset musiikintekijät olivat maailmalla harvinaisuuksia ja jokaisen piti itse raivata tietään huipulle, kasata kontaktinsa ja löytää polkunsa. Työ tuntui raskaalta ja vaikeutti suomalaisen musiikin pääsyä maailmalle.

Brunila ja Jukka Immonen päättivät perustaa "hittitehtaan" nuorille, lupaaville musiikintekijöille auttamaan näitä pärjäämään ja kansainvälistymään ja hyötymään toistensa osaamisesta. Los Angelesissa löytyneiden kontaktien kautta Norjasta löytyi samanhenkinen partneri Andreas Schuller, muusikkonimeltään Axident. Näin syntyi Nordic Music Partners.

Ja nyt toiminta laajenee Alankomaihin ja Ranskaan. Koko kansainvälisten partnereiden joukko koostuu Brunilan headhunttaamista tuttavista Los Angelesin ajoilta.

Studiolla nähdään leveitä hymyjä, kun Brunila ja Immonen kuvailevat uusia suunnitelmia ja tavoitteita olla tulevaisuudessa Euroopan suurin itsenäisesti toimiva indiekustantamo.

– Hollannissa varsinkin EDM-sektori on vahva. Ranska taas on markkinana vähän sulkeutunut ja siellä on paljon lahjakkaita musiikintekijöitä, joten odotan innolla pääseväni tekemään yhteistyötä heidän kanssaan, Brunila kertoo.

Lue myös: Abreun uutuuskappale nousi someilmiöksi jo ennen sen julkaisua – laulaja hämmästyi, kun huomasi asian: "Siinä vaiheessa oli satoja videoita"

Hänen mukaansa juuri tekijävetoisuus ja mahdollisuus hyödyntää konkarien kokemusta erottaa Nordic Music Partnersin muista kilpailijoista ja toimii kilpailuetuna osaajien houkuttelemisessa. Jo aiemmin musiikin tekeminen on ollut yhteisöllistä työtä ja jokainen sessio on luonut uusia mahdollisuuksia ja verkostoja, mutta nyt nuoria tekijöitä halutaan auttaa alkuun näissä prosesseissa.

Oman roolinsa Brunila näkee enemmän luovien prosessien tukijana kuin talousasiantuntijana. Hän saattaa osallistua kappaleiden tekemiseen tai antaa vinkkejä siitä, mihin kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota mikäli kappaleesta haluaa vielä paremman.

Rakkaudesta lajiin

Artistitaustasta on ollut Brunilalle hyötyä myös tuottajana ja tehdessä muille musiikkia. Hän ymmärtää, mitä työ muusikkona vaatii ja Brunilan mukaan tietyssä mielessä artistitausta on auttanut häntä löytämään oman äänensä.

– Nykyään tehdään niin paljon musiikkia, että suurin osa siitä on kuin Ikean huonekaluja: pelkkää muotoa, hyllytavaraa ilman tunnetta. Jos toimii vahvasti tietyn trendin mukana, ei pitemmän päälle pärjää. Musiikin tulee herättää tunteita ja koskettaa.

Varsinkin aiemmin musiikintekijöiden piti tehdä melko pitkään töitä Suomessa ja kerryttää itselleen riittävästi hittikappaleita, joiden tuotot mahdollistivat pääsyn kansainvälisille markkinoille. Toisinaan yksi riittävän iso hitti, joka voi päätyä vuosien jälkeen esimerkiksi suosittuun mainokseen, voi tuoda merkittäviä tuottoja pitkällä hännällä ja mahdollistaa muut projektit ja vapaamman keskittymisen työhön.

– Tämä on työ, jota ei kannata tehdä ellei aidosti rakasta sitä. Menestyneet musiikintekijät voivat saada tästä ihan hyvänkin toimeentulon, mutta rahan perässä ei alalle kannata hakeutua. Vain kapea kärki saa tästä alasta elannon ja elämä koostuu käytännössä vain työstä ja perheestä, Brunila toteaa.

Sijoitusmahdollisuuksia musiikin parissa

Musiikista on kovaa vauhtia tulossa yksi sijoituskohde muiden luovan alan kohteiden joukossa. Brunilan sanoin tekijänoikeuksiin ja katalogeihin sijoittamista voi verrata lähes metsäsijoituksiin. Suomessa ilmiö on vielä melko pieni, mutta Lontoossa toimii jo merkittäviä musiikkialan rahastoja, jotka näkevät musiikin immateriaalioikeuksissa ansaintamahdollisuuksia varsinkin, kun tekijänoikeuksiin kohdistuu korotuspaineita.

– Ei tällä alalla ikinä päästä esimerkiksi peliteollisuuden liikevaihtoihin, koska ansaintatapa on erilainen. Kuitenkin isot kansainväliset menestyskappaleet voivat tuottaa miljoonia euroja. Toistaiseksi Suomi on ihan älyttömästi Ruotsia jäljessä ja pyrimme nostamaan tätä rimaa, Brunila kuvailee.

Lue myös: Räppärinä tunnettu Miika "Särre" Särmäkari tekee täyskäännöksen – lopettaa uransa muusikkona: "Se ei kiinnosta millään tavalla"

Nordic Music Partnersin tapauksessa rahoittajat on valittu huolella ja osakkaille oli tärkeää, että kaikki ovat aidosti kiinnostuneita musiikista. Lähes kaikki sijoittajat ovat suomalaislähtöisiä. Sijoittajille maksettavat rahat saadaan tekijänoikeuspalkkioista.

– Kaikki ovat olleet todella innoissaan tästä. Usein musiikkialalla ansaintalogiikan selittäminen ja katalogien arvon kasvattaminen ovat vähän haastavia. Tuottoja ei ala tulla heti vaan pitemmällä aikavälillä ja pyritään löytämään tulevat osaajat jo ennen kuin näiden katalogit saavuttavat täyden arvonsa, Brunila taustoittaa.

Laadukas katalogi toimii paitsi tulonlähteenä, myös voi poikia lisää töitä. Kuitenkin jokaisen kappaleen pitää lunastaa paikkansa artistien ja levy-yhtiöiden listoilla. Musiikkialalla luodut kontaktit ja mahdollinen aiempi menestys mahdollistavat sen, että kappaleet saadaan oikeiden ihmisten kuultavaksi.

– Tämä ei kuitenkaan takaa mitään. Jos kappale ei ole tarpeeksi hyvä, se hylätään. Voi myös olla, että olet tehnyt ihan loistavan kappaleen, mutta artisti ei innostu siitä, Brunila kuvailee.

Enemmän tuottoja tekijöille

Vaikka luova ala ei ole tunnettu siitä, että siellä liikkuisi merkittäviä summia, osaavat musiikintekijät pystyvät hankkimaan alalla elantonsa. Tulot jakautuvat alalla epätasaisesti, mutta kiinnostus musiikin immateriaalioikeuksiin voi muuttaa asian.

Brunila uskoo, että musiikista saatavien tulojen jakoon on tulossa muutos lähivuosina – tai ainakin sellainen on todella tarpeen. Tällä hetkellä suurin osa kappaleiden tuotoista menee levy-yhtiöille ja artisteille.

– Valoa on näkyvissä tunnelin päässä. Tällä hetkellä musiikin tekijät saavat ehkä viidesosan kappaleiden tuotoista, mutta muutos kytee ja ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän musiikista. Tekijöiden saamia korvauksia tulee nostaa.

Perusta pitää laittaa kuntoon

Tietyssä mielessä koronan aiheuttama poikkeustila on muuttanut musiikkimaailmaa muutenkin tasa-arvoisemmaksi ja tarjonnut mahdollisuuksia myös Suomen kaltaisilla reuna-alueilla toimiville. Brunilakin on vaihtanut Yhdysvallat tuttuun Suomen Turkuun. Lontoo ja Los Angeles ovat yhä musiikkiteollisuuden tärkeimpiä kaupunkeja, mutta nyt virtuaalisesti toteutetut sessiot ja tapaamiset ovat mahdollistaneet globaalin yhteistyön käytännössä.

Brunila antaa valtion ja erilaisten järjestöjen toimille musiikkiviennin edistämiseksi kehuja. Hänen mukaansa esimerkiksi Music Finlandin työ alan kansainvälistymisen eteen on ollut laadukasta ja kiitosta saavat myös esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankeprojektit.

– Vaikkapa teosvientituesta on ollut valtavasti hyötyä ja se madaltaa kynnystä lähteä kansainvälisille markkinoille.

Lue myös: Pääministeri Sanna Marinin yllättävä ele ilahdutti laulaja Elias Gouldia: "Se riittää minulle tosi hyvin"

Kuitenkaan mitkään tukikeinot tai ohjelmat eivät riitä, ellei ihmisiä kannusteta musiikin pariin. Suomalaisen musiikkiviennin sakukoivujen löytämiseksi Brunila toivoo laajempaa asennemuutosta ja taideaineiden opetuksen kehittämistä.

– Kivijalan pitää olla kunnossa. Musiikin perusopetukseen tulisi panostaa ja opettaa populaarimusiikkia kouluissa ja konservatorioissa. Nykyään kodeissa ei oikeastaan ikinä lauleta. Soittoharrastus sentään on ollut pienessä nousussa viime aikoina.

Yksisarvisia jahtaamassa

Vaikka Nordic Music Partnersin toiminta vie aikaa varsinkin, kun toiminta laajenee ja maailma avautuu pandemian jäljiltä ja tiedossa on entistä enemmän matkustelua, Brunilan aika riittää yhä myös oman musiikin tekemiseen. Uusia kappaleita valmistuu keskimäärin kolme viikossa.

– Välillä teen kokonaisia kappaleita, välillä vain kertosäkeitä. Toisinaan toimin tuottajana ja toisilla kerroilla teen lyriikoita, Brunila kertoo.

Hän aikoo jatkaa musiikintekoa myös tulevaisuudessa, mutta tällä hetkellä suurimmat tavoitteet kohdistuvat Nordic Music Partnersin kehittämiseen.

– Jukan kanssa olemme puhuneet, että toivottavasti muutaman vuoden kuluttua mahdollisimman moni meidän musiikintekijöistä olisi siinä pisteessä, missä me olemme nyt. Jo nyt meillä on fantastisia tekijöitä ja haluamme päästä käsiksi näihin tulevaisuuden yksisarvisiin, Brunila maalailee.

Katso alla olevalta videolta, mitä musiikkimakusi kertoo persoonastasi!

Lue myös: The Rasmukselta jättiyllätys – ensimmäinen oma jäähallikeikka Suomessa: "Empulla on ollut kova urakka ottaa biisejä haltuun"