Kulunut kausi ei ollut jääkiekkovalmentaja Tomi Lämsälle, 38, moneltakaan osin herkkua, mutta oppia se tarjosi senkin edestä. Lämsä luotsasi ensimmäistä kertaa ulkomaista seuraa toimittuaan venäläisen KHL-seura Salavat Julajev Ufan apuvalmentajana.
Video: Ufa pelasi KHL-kauden suomalaisvalmennuksessa.
LUE MYÖS: Tomi Lämsä suuntaa valmentamaan ulkomaille
Ufaa päävalmensi Erkka Westerlund, ja koko muukin valmennustiimi muodostui suomalaisista. Erkka Westerlundin ja Lämsän lisäksi tiimiin kuuluivat Erkan poika Tomas Westerlund sekä Jarmo Koivisto. Menestykseltään kausi oli kelpo: Ufa eteni itäisen konferenssin välieriin, mutta matka oli kuoppainen.
– Tuo kausi oli oppivuosi niin pelin, harjoittelun kuin yleisesti elämisen suhteen. Moni on sitä kysellyt, niin kyllä se oli oppivuosi myös itsetuntemuksen osalta. Oli paljon sellaisia tilanteita, joihin en ole aikaisemmin joutunut. Sain oppia siitä, miten ihminen reagoi sellaisissa jutuissa. Se oli ihan mahtava kokemus, Lämsä kertoo MTV Sportille.
"Suomessa noihin hetkiin ei joudu törmäämään missään."
Lämsän perhe jäi Suomeen, kun hän suuntasi runsaan miljoonan asukkaan Ufan kaupunkiin. Lämsä sanoo käyneensä yksinäisyyden valmiiksi päässään läpi, mutta ihmisten vähäinen englannin kielen ymmärryskin Ufassa lisäsi haasteita.
– Tulin ensimmäisellä kertaa Ufaan yöllä, tyhjään kämppään, eikä ollut mitään kontaktia mihinkään. Ihmiset eivät puhu englantia. Lähdet sitten kauppaan hakemaan vettä, kun et voi hanavettä juoda. Oli sellaisia hetkiä, joissa mietti, että hetkinen, mihin tässä on oikein tultu.
Harjoitusten vetäminen oli paljolti Lämsän vastuulla, mutta kielen kanssa oli taiteilua valmennuksellisestikin.
– Otteluiden tai harjoitusten sisällä on hetkiä, että pitää kommunikoida pelaajan kanssa, mutta pelaaja ei puhu sanaakaan englantia. Miten viesti saadaan läpi?
Välissä tarvittiin usein tulkkia, joka käänsi Lämsän englanninkieliset puheet venäjäksi.
– Työkalupakkini on siinäkin määrin laajentunut, että jouduin kommunikoimaan pelaajille paljon tulkin välityksellä. Suomessa noihin hetkiin ei joudu törmäämään missään. Jouduin tekemään moninkertaisen työn suhteessa Suomeen.
Lämsä sanoo, että haasteita oli "ihan varmasti".
– Jouduin mittaamaan omaa työskentelyä koko ajan sen suhteen, minkälaista asiaa viedään eteenpäin ja mikä se viestin määrä on. Piti puntaroida, miten esimerkiksi harjoituksista saadaan sen näköisiä, mitä olen suunnitellut.
– Erkka vastasi paljon muun muassa palavereista, ja hänellä oli ihan sama homma. Valmennustiiminä käytiin asioita koko ajan läpi, ja se toimi meillä erinomaisesti. Jeesasimme toisiamme koko ajan ja yritimme löytää sen tason, millä kommunikoimme pelaajien kanssa: kuinka paljon uutta annamme ja mitä meiltä vaaditaan, että kaikki varmasti ymmärtävät, missä mennään.
Tomi Lämsä (vas.) toimi Ufassa Erkka Westerlundin apuvalmentajana.
Luisusta paineen keskellä nousuun
Kauteen mahtui pelillistuloksellisesti omat kommervenkkinsä. Marraskuun loppupuolella oli hetki, jolloin Ufa oli hävinnyt edellisistä kymmenestä ottelustaan kahdeksan. Ufa taiteili juuri itäisen konferenssin pudotuspeliviivalla, ja tappiokierteen aikana joukkueen puolustaja Zakhar Arzamastsev kritisoi päävalmentaja Westerlundia kovasanaisesti.
Arzamastsev oli puhunut joukkueen faneille videolla, joka oli päätynyt myös median haltuun.
– Pääni on täynnä puolustusta. Emme ajattele, miten hyökkäämme. Ja nyt käy niin, ettei meillä toimi hyökkäys eikä puolustus. Ennen pelasimme niin, että saatoimme hävitä tai voittaa 6–5 tai 5–4. Nyt saamme pataan 0–3, 0–5, 0–2, Arzamastsev sanoi tuolloin ja kritisoi suomalaisvalmennusta myös siitä, että kaikkien haluttiin pelaavan kaavan mukaan ottamatta huomioon pelaajien yksilöllisiä ominaisuuksia.
Vanha ja uusi vaikuttivat ajautuneen törmäyskurssille. Westerlund kertoi jo syksyllä MTV Sportille, että suomalainen valmennustiimi oli lähtenyt ravistelemaan perinteistä venäläistä valmennustyyliä: yhdistämään venäläistä yksilötaitoa ja suomalaista joukkuepeliä. Lämsä kuvasi tuolloin suurimmaksi haasteeksi saada taitavat pelaajat pelaamaan hyvin yhteen kahteen suuntaan (video alla).
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kun peli ei lähtenyt kulkemaan, paine tuntu valmennuksessa äkkipikaisen KHL:n johtamiskulttuurin keskellä voimakkaasti.
– Tietyllä tapaa koko talvi oli playoffsia meille. Varsinkin syksyllä meidän pelaamisemme oli hyvin ailahtelevaa. Salavat Julajev kuuluu kuitenkin isojen seurojen joukkoon KHL:ssä, ja faneilla sekä seurajohdolla oli kovat odotukset, Lämsä kuvailee.
– Odotusarvo on joka kauteen vahva, että siellä pelataan playoffseissa ja menestytään. Siinä vaiheessa kun suoritus ailahteli, monelta suunnalta lyötiin painetta, että nyt pitää alkaa voittaa. Toisaalla (Admiral) Vladivostokilla oli kauden aikana neljä eri päävalmentajaa. Se kertoo minusta paljon tavasta johtaa organisaatiota KHL:ssä.
Syyskauden vaikeuksien jälkeen Ufan kurssi kuitenkin kääntyi – komeasti. Joukkue voitti runkosarjan 20 viimeisestä ottelustaan 15 ja oli tuolla ottelujänteellä tuloksellisesti koko KHL:n paras joukkue. Ufa nousi lopulta itäisessä konferenssissa runkosarjan kakkoseksi.
KHL:n ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Ufa pudotti tiukassa seitsemän ottelun sarjassa Avangard Omskin. Konferenssivälieriin yltäminen oli Lämsän papereissa hyvä suoritus, vaikka niissä Ufalle kävikin kylmät – seitsemännessä taistossa Traktor Tsheljabinskiä vastaan 1–2-tappiolla.
– Kausi oli ehdottomasti plusmerkkinen, kun huomioi sen, mistä me lähdettiin, minkälainen joukkue oli jalkeilla ja mihin tilanteeseen me pääsimme joukkueessa.
– Vaikka kuinka teimme pohjatyötä ja pyrimme hakemaan etukäteen tietoa, kuinka siellä on toimittu ja minkälaiseen kulttuuriin me menemme, oli silti yllätys, kuinka vaikeaa siellä oli saada asioita läpi ja muutettua ennen kaikkea. Siihen nähden, millaisia haasteita oli ja miten kuitenkin saimme joukkueen sille mallille, että olimme runkosarjassa viimeisten 20 ottelun ajan KHL:n paras joukkue, se oli tosi kova suoritus.
Oli aivan hilkulla, että suoritus olisi ollut vielä piirun tuloksekkaampi.
– Traktorin kanssa seitsemännessä pelissä pomppukaan ei ollut meidän puolellamme. Kruunu olisi ollut, että olisimme päässeet konferenssifinaaliin Kazania vastaan mittamaan kykymme – hehän etenivät aina Gagarin Cupin (KHL:n) voittoon asti. Ihan viimeinen jäi tulematta, mutta KHL:ssä on todella vaikea menestyä. Kyllä siellä niin kovia joukkueita on, Lämsä sanoo.
Teemu Hartikainen ja Joonas Kemppainen olivat kuluneella kaudella Ufan ainoat suomalaispelaajat. Kaksikko sijoittui runkosarjassa joukkueen sisäisessä pistepörssissä sijoille 2 ja 3: Hartikainen iski 55 runkosarjaotteluun 41 pistettä ja Kemppainen 37 pinnaa.
Loman jälkeen ulkomaille valmentamaan
Suomalainen valmennusryhmä ei päässyt sopimuksen ehdoista kauden jälkeen Ufan kanssa yhteisymmärrykseen, ja tiet erkanivat. Katkeruutta Lämsän äänestä ei kuitenkaan kuule, vaan hän kokee KHL-kokemuksen hyödylliseksi kahden valmennustehtävistä vietetyn välivuoden jälkeen.
LUE MYÖS: Erkka Westerlund summasi KHL-lähtönsä syyt – pestin alussa "tuli lunta tupaan"
Ufa-keikkaa ennen Lämsä oli viimeisimmäksi luotsannut Pelicansia päävalmentajana kaudella 2014–2015, mutta saanut 12. sijaan päättyneen kauden jälkeen potkut, vaikka sopimusta oli ollut vielä vuosi jäljellä.
– Tähänkin väliin oli kerennyt paljon tapahtua. Olin tehnyt Espoon Bluesin kanssa sopimusta – se oli yksi tarina sinne väliin – mutta Blues meni konkurssiin ja valmennustyön aloittaminen siirtyi taas eteenpäin. Sitten kun tuli Ufa-kuvio eteen, oli myös kaksi muuta hyvää vaihtoehtoa Suomesta liigaorganisaatioissa.
– Oli mukavaa painia itseni kanssa, mitä seuraavaksi haluan tehdä ja mikä on oikea askel. Oli ehdottomasti hyvä juttu, että pääsin näkemään KHL:ää ja työskentelemään siellä tämän valtakunnan kärkivalmentajiin kuuluvan Erkan kanssa. Nyt toisen kerran ja toisessa kulttuurissa, kun aikanaan jo Jokereissa hänen kanssaan työskentelin.
Lämsä on kertonut MTV Sportille saaneensa ensi kaudeksi valmennuspestin ulkomailta, mutta seuraa hän ei vielä suostunut paljastamaan.
Nyt hän on hetken perheensä kanssa Lahdessa.
– Kesälomat, hyvät lomat vietän. Kun taas uudet kaudet pyörähtävät, sitten eteenpäin ja hommat jatkuvat, Lämsä toteaa.