Huono-osaisuuden vahva periytyminen uhkaa jo suomalaisen koulujärjestelmän ylpeyden aihetta, mahdollisuuksien tasa-arvoa. Tiistaina julkaistun vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso on vahvasti yhteydessä nuorten pärjäämiseen opinnoissaan.
Kaikkein suorimmin yhteys näkyy rahan vaikutuksessa opiskeluvalintoihin.
Vastaajista 17 prosenttia sanoi joutuneensa rahanpuutteen vuoksi karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan.
– Se on hätkähdyttävä luku. Päättäjänä täytyy sanoa, että näin ei saa olla. Yhdelläkään nuorella ei opiskelu saa katketa raha-asioihin, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja muistuttaa ministeriössä tekeillä olevista selvityksistä toisen asteen opintojen tukemisesta.
Lue myös:
Suomalaisnuorten karu arki: Rahapulalla voi olla surullisia seurauksia
Heikko rahatilanne on vaikuttanut etenkin niihin, jotka ovat jääneet kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Koska toisen asteen koulutus on käytännössä ehto työelämässä menestymiselle, on opintoihin jatkamisen pullonkaula suuri tekijä huono-osaisuuden periytymisessä.
Vanhempien matala koulutustausta lisää myös riskiä opintojen keskeyttämiseen.
Heikko toimeentulo syö henkistä pääomaa
Vaikka toisen asteen opinnot aiheuttavat tuhansien eurojen kulut, raha ei ole ainoa syy eroihin eri perhetaustaisten opiskelijoiden välillä. Kyse on myös henkisestä pääomasta, jonka nuori kotoa saa.
– Niillä, joilla menee kaikkein huonoimmin, voimavarat menevät arjessa selviytymiseen. Se näkyy myös siinä, kuinka paljon kulttuurillista, sivistyksellistä pääomaa jaksaa levittää jälkipolville, sanoo Nuorisobarometria toimittamassa ollut tutkija Sami Myllyniemi.
– Jos vanhemmat ovat kiireisiä ja uupuneita ja on ongelmia toimeentulon kanssa, silloin kielenkäyttökin lapsille on yksikertaisempaa.
Lapsuudenkodin köyhyys heikentää myös koulun ulkopuolista oppimista. Jos raha ei riitä harrastuksiin, nuorilta jää solmimatta tärkeitä sosiaalisia suhteita, mikä taas vaikeuttaa kouluyhteisöön sopeutumista.
Neljäsosa nuorista kertoo joutuneensa rahanpuutteen takia olemaan tapaamatta ystäviään.
Myllyniemi huomauttaa, että vaikka koulutustason periytyvyys on kasvussa, tilanne on vielä parempi kuin muualla Euroopassa.
Maaseudulla eri tavoitteet
Nuorten koulutusnäkymiin vaikuttaa myös asuinpaikka. Pääkaupunkiseudulla 56 ja kaupunkimaisissa kunnissa 46 prosenttia nuorista odottaa suorittavansa yliopistotasoisen tutkinnon, kun maaseutumaisissa kunnissa vastaava lukema on vain 28 prosenttia.
Maaseudulla lähes yhtä moni (27 prosenttia) tähtää ammatilliseen tutkintoon.
Fyysinen etäisyys yliopistoihin merkitsee siis myös suurempaa henkistä etäisyyttä.
Nuorisobarometriin haastateltiin reilut 1 900 15–29-vuotiasta nuorta. Valtion nuorisoneuvoston vuosittaisen barometrin teemana oli tällä kertaa koulutus.