Petteri Orpon kolumni: 22 000 tyhjän päälle jäänyttä nuorta on nyt päässyt kouluun tai töihin – ulkopuolelle jääviä on yhä liikaa

Hallituksen työlinja tuottaa tulosta. Tekoja syrjäytymisen vähentämiseksi tarvitaan lisää.

Nuorelle jääminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on raskas tilanne, kun se jatkuu pitkään. Mitä kauemmin on työn ja opiskelun ulkopuolella, sitä enemmän ongelmia kasautuu. Jos jo nuorena jää tyhjän päälle, on suuressa vaarassa syrjäytyä loppuiäkseen. Riippuvuus toimeentulotuesta, psykiatriset ongelmat ja rikostuomiot yleistyvät tilastoissa.

Ulkopuolelle jäämisen syyt ovat moninaiset, jokaisella on oma tarinansa. Yksi asia ei tätä ratkaise. Hallitus tarttui nuorten tilanteeseen määrätietoisesti. Tuloksia työstä kuultiin tiistaina: tämän hallituskauden aikana 22 000 nuorta 20 ja 29 ikävuoden väliltä on päässyt kouluun tai töihin. Se on yhden keskikokoisen suomalaisen kaupungin väkiluvun verran.

Hallituksen työlinja on auttanut nuoria

Hallituksessa olemme saaneet riemuita 72 prosentin työllisyystavoitteen toteutumisesta. Uutinen nuorten syrjään jäämisen vähenemisestä on vieläkin parempi, sillä kysymys on paremmista mahdollisuuksista ja myönteisestä elämänurasta nuorillemme.

Aiemmat hallitukset ovat sijoittaneet nuorten ongelmien ratkaisuun kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia euroja, mutta tilanne vain synkkeni. Yksi nimittäin puuttui: myönteinen tulevaisuuden näkymä.

Työ on nimittäin parasta lääkettä syrjäytymiseen! Jos työtä ei ole tarjolla, tulevaisuuden näkymät synkkenevät. Tämä hallitus ei suostunut hyväksymään tilannetta, jossa nuoria odottaa tulevaisuudessa työttömyys ja kasvava valtion velkapotti. Katseet pitäisi ottaa pois peruutuspeilistä. Olen varma, että yksikään työhön tai opiskeluun päässyt nuori ei kaipaa entistä aikaa takaisin.

Koulutusjärjestelmästä kuuluu hyviä uutisia

On myös suuri ilouutinen, että pelkän peruskoulun varaan jäävien nuorten osuus on laskussa. Suurin syy jäädä ilman toisen asteen tutkintoa on ollut ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen.

Keskeyttäminen on selvästi kääntynyt laskuun viime vuosina. Tuore tutkimus kertoo myös, että ammattiin opiskelevat ovat erittäin tyytyväisiä koulutukseensa– sekä nuorista että aikuisista ammattiopiskelijoista 95 prosenttia on tyytyväisiä opiskelupaikkaansa.

Tärkeintä työtä syrjäytymistä vastaan sekä tasa-arvon puolesta tehdään päiväkodeissa. Siellä leikitään ja opitaan uutta ja luodaan perhetaustasta riippumatonta pohjaa myöhemmälle koulupolulle. Varhaiskasvatukseen osallistuu suurempi osuus lapsista kuin koskaan.

Hallituksen maksualennukset ja maksuttomuuskokeilut ovat tehneet päiväkodeista maksuttomia kymmenille tuhansille lapsille. Keskituloinen kahden lapsen perhe säästää yli 1200 euroa vuodessa.

Työtä syrjäytymisen vähentämiseksi on jatkettava

Hyvistä uutisista huolimatta nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnassamme edelleen kipeä aihe. Olen jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että 18 000 lasta on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. He ovat tilastojen valossa muita suuremmassa syrjäytymisen riskissä.

Painopistettä lastensuojelussa ja työssä syrjäytymistä vastaan on siirrettävä varhaisemmaksi. Perheelle pienikin apu riittävän aikaisessa vaiheessa voi estää sellaisia ongelmia, joiden hoitaminen myöhemmin on vaikeaa ja kallista. Lapsiperheiden kotipalvelu on tärkeä tuen muoto.

Kokoomus esittää, että tehdään esiopetuksesta kaksivuotista, jotta kaikki 5–6 -vuotiaat pääsevät osallistumaan siihen maksutta. Peruskoulussa kannatamme osaamistakuuta, jossa jokaiselle varmistetaan riittävät taidot elämää ja jatko-opintoja varten, esimerkiksi riittävä lukutaito. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus ainakin yhteen mieluisaan harrastukseen.

Meidän on pidettävä huolta Suomen tärkeästä vahvuudesta: meillä jokainen on tärkeä ja kaikki pidetään mukana.

Lue myös: Lukio kasvattaa suosiotaan vuosi vuodelta – ammatillinen koulutus koetaan vähemmän stressaavaksi vaihtoehdoksi