Venäjän toimia on nimetty hybridisodankäynniksi niin innokkaasti, että termi alkaa tutkijoiden mukaan olla jo käyttökelvoton. Pyrkimyksissä vaikuttaa vastustajaan ilman avointa sotilaallisen voiman käyttöä ei ole historiallisesti mitään uutta.
Uutta sen sijaan on informaatioteknologian kehitys, joka on tehnyt toiminnasta tehokkaampaa ja monivivahteisempaa.
Tutkija Rod Thornton lontoolaisesta King's Collegesta näkee Venäjän toiminnassa epäsymmetrisen sodankäynnin piirteitä. Siinä yleensä heikompi osapuoli yrittää tarttua vahvemman vahvuuksiin ja kääntää ne heikkouksiksi.
Sananvapaus voidaan kääntää heikkoudeksi
Läntisten demokratioiden peruspilareihin kuuluva sanan- ja kokoontumisvapaus esimerkiksi mahdollistaa propagandan levittämisen näiden maiden alueella sekä yritykset käyttää maiden sisäistä oppositiota omiin tarkoitusperiin. Rajoitukset ovat vaikea vastatoimi, koska samalla tullaan kajonneeksi omiin perusarvoihin.
– Sensuuri olisi pahinta, mitä voisimme tehdä, sanoo tutkija Bettina Renz Nottinghamin yliopistosta.
Toinen vaihtoehto on kumota vääriä tietoja ja tarjota tilalle oikeita. Brittiläisen Chatham Housen tutkijan Keir Gilesin mukaan tämä on työläs tie.
– Valheen kertominen on helppoa, totuudesta vakuuttaminen vaatii vaivaa ja yhteistä muistia, Giles muotoili Aleksanteri-instituutin seminaarissa Helsingissä.
Ei totuutta vaan sekaannusta
Gilesin mukaan lännessä todetaan usein liian heppoisin perustein, etteivät Venäjän info-operaatiot menesty, koska väärät tiedot ovat niin ilmiselviä ja helposti kumottavissa.
– Valitettavasti tässä jää huomiotta se, ettei tiedon luotettavuus ole aina Venäjän informaatiosodassa onnistumisen mittari, Giles sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä pyrkii sen sijaan kyseenalaistamaan koko objektiivisen totuuden käsitteen ja puolueettoman uutisoinnin mahdollisuuden. Useiden ristiriitaisten kertomusten ristiaallokossa lännen tarjoamasta "totuudesta" tulee vain yksi mahdollinen tulkinta muiden joukossa.
Esimerkkinä Giles mainitsee Itä-Ukrainassa alasammutun malesialaiskoneen, jonka putoamisen syistä levitettiin heti useita keskenään ristiriitaisia versioita.
Venäjä horjuttaa länttä monin keinoin
Gilesin mukaan sananvapaus on demokratioille vahvuus. Sen sijaan se, miten me sen itse ymmärrämme ja sitä sovellamme, voi kääntyä heikkoudeksi. Esimerkkinä hän mainitsee entisen työnantajansa BBC:n, jossa pidetään liian rutiinimaisesti kiinni tasapuolisuuden periaatteesta.
– Päätetään, että tarinassa on kaksi puolta, vaikka ei olisikaan kuin yksi, Giles sanoo.
Näin Venäjän viesti välittyy omien toimituksellisen ohjeiden ansioista.
Bettina Renzin mukaan Venäjälle ei myöskään pitäisi viestiä pelosta tai kyvyttömyydestä.
– On vaarallista puhua löyhästi hybridisodasta ja todeta, että Venäjä on siinä hyvä ja eikä länsi kykene vastaamaan.
Thorntonin mukaan Venäjä voi horjuttaa länttä myös suurilla sotaharjoituksilla. Osa Nato-maista kokee itsensä vakavasti uhatuiksi, mutta koska kyse ei ole varsinaisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä, ei yhteisen puolustuksen kuuluisaa 5. artiklaa aktivoida. Näin yhteinen vahvuus kääntyy heikkoudeksi ja Naton sisäinen yhtenäisyys on koetuksella, Thornton kuvailee.