Yli puolella suomalaisista muhii suussaan ientulehdus. Pahimmillaan hoitamaton tulehdus voi estää lonkkaleikkaukseen pääsyn, aiheuttaa sydäninfarktin tai viedä hampaat suusta. Hyvällä suuhygienialla ja säännöllisillä hammaslääkärin tarkastuksilla ja hoidolla voidaan hampaiden kiinnityskudosten tulehdusten aiheuttamia ongelmia välttää.
Pinnallinen ientulehdus on jopa kahdella kolmasosalla suomalaisista. Sen yleisiä oireita ovat verenvuoto ikenistä sekä ikenen punoitus, turvotus ja kipu. Myös pahanhajuinen hengitys saattaa kieliä ientulehduksesta.
On tärkeää puhdistaa hampaat, ienrajat ja hammasvälit huolellisesti, pelkkä harjan käyttäminen suussa ei riitä. Ientulehduksen voikin saada, vaikka harjaisi hampaansa säännöllisesti aamuin illoin.
– Harjan lisäksi tarvitaan hammasväliharjaa tai hammaslankaa, jolla plakki eli bakteerimassa saadaan pois myös hampaiden ahtaista väleistä, neuvoo parodontologian erikoishammaslääkäri Juha Oittinen Oral Hammaslääkäreistä.
Näin vältät ientulehduksen
– Harjaa hampaasi aamuin illoin. Käytä sähköhammasharjaa, jossa on sykkivää edestakaista kiertoliikettä tekevä harjaspää.
– Puhdista harjauksen yhteydessä myös hammasvälit. Käytä hammaslankaa tai -lankainta, johon lanka on kiinnitetty valmiiksi ja/tai hammasväliharjaa. Pienimmät hammasväliharjat mahtuvat yleensä hyvin hampaan ja ikenen väliin ja puhdistavat alueen tehokkaasti.
– Käytä antiseptisia suuvesiä mekaanisen puhdistuksen lisäksi ehkäisemään bakteeripeitteiden syntymistä.
– Vältä tupakointia.
– Käy säännöllisesti hammaslääkärissä. Hammaslääkäri ohjaa tarvittaessa suuhygienistille hammaskiven poistoon.
Hampaiden pinnoille kertynyt plakki ja syljen mineraalit muodostavat hammaskiveä hampaiden pinnoille – kuinka paljon ja kuinka nopeasti, riippuu muun muassa suuhygienian hoidosta sekä syljen koostumuksesta ja siten yksilöllisestä taipumuksesta. Ienrajassa ja ikenen alla hammaskivi ärsyttää ientä ja plakki kertyy hammaskiven pintaan helposti, mikä taas aiheuttaa tulehdusta.
Ientulehdus kuulostaa vaarattomalta pikkuharmilta, mutta hoitamattomana sillä saattaa olla kauaskantoiset seuraukset. Ientulehduksesta saattaa seurata syvempi hampaiden kiinnityskudosten tulehdus. Pitkälle edennyt parodontiitti eli kiinnityskudostulehdus voi aiheuttaa hampaan heilumista, hammasrakojen suurentumista, ienverenvuotoa tai märkävuotoa ientaskuista, ikenen turvotusta ja joskus myös kipua. Pahimmillaan se johtaa hammasta ympäröivän luun laajaan tuhoon ja hampaan irtoamiseen.
– Suun tulehdus voi myös aiheuttaa ongelmia muualle kehoon. Se voi lisätä keinonivelten tulehtumisen sekä sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Diabeetikoilla hoitamaton ientulehdus voi vaikuttaa sokeritasapainoon ja reumaatikoilla nivelten kuntoon. Ientulehdus ja parodontiitti tuleekin hoitaa esimerkiksi aina ennen isoa leikkausta, Oittinen sanoo.
Kotihoito kunniaan
Ruokavaliolla ei ole merkitystä ientulehduksen ja parodontiitin synnylle, kunhan siitä saadaan kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet. Sen sijaan tupakointi lisää merkittävästi ientulehduksen ja parodontiitin riskiä.
– Tupakan sisältämät myrkyt itsessään ovat haitallisia ikenille. Tupakointi myös supistaa ikenien verisuonia ja vähentää siten hampaan kiinnityskudosten hapensaantia. Tupakoitsijan ientulehdus ja parodontiitti voikin jäädä helposti huomaamatta, koska supistuneiden verisuonten vuoksi verenvuotoa ei välttämättä tule.
Hormonaaliset tekijät eivät lisää ientulehduksia, mutta ne saattavat aiheuttaa tulehdukselta näyttävän tilan. Esimerkiksi kuukautisten aikana ja raskaana ollessa naisten ikenet ovat herkkiä verenvuodolle, koska verisuonten läpäisevyys on tällöin lisääntynyt.
Ientulehdusta ja parodontiittia vältetään ja hoidetaan hyvällä kotihoidolla. Jos ikenet vuotavat verta, niiden harjaamista ei tulisi välttää –päinvastoin. Tulehtunutta kohtaa pitäisi harjata ja langata entistä ahkerammin, jotta bakteerit saataisiin pois. Mahdollisesti jo kertynyttä hammaskiveä ei kuitenkaan pysty poistamaan pelkällä harjalla.
Jos tunnollisesta harjaamisesta ja hammasvälien lankaamisesta ei ole apua, on syytä lähteä hammaslääkäriin.
– Hammaslääkäri tekee hoidon tarpeen arvion ja laatii hoitosuunnitelman tulehduksen taltuttamiseksi. Mekaanisen puhdistuksen tekee joko hammaslääkäri tai suuhygienisti. Vaikeissa tapauksissa saatetaan turvautua antibiootteihin ja leikkaushoitoihin, lisäksi joskus myös purennan korjaus on paikallaan, jotta hammasta vääntävät voimat eivät aiheuta lisäkuormaa kiinnityskudoksille, Oittinen kertoo.
Lähde: Oral Hammaslääkärit