Kuinka monta kuukautta ihmiset jaksavat ilman lämmintä ateriaa? Tätä pohtii nyt Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen toiminnan esimies Jussi Lehtonen, kun koronaepidemia on karsinut asunnottomien palveluita.
– Yleinen havainto jalkautuvista palveluista on, että ihmiset ovat väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia. Palvelut, jotka on suunnattu tällaisessa tilanteessa oleville ihmisille, suljettiin ensimmäisenä, Lehtonen sanoo.
Lue myös: THL julkaisi koronakartan: Data näyttää sairastuneiden iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin – "Tulossa lisää ominaisuuksia"
Kun lämmintä ruokaa jakavat ja ajanvieton mahdollistavat paikat ovat kiinni, moni asunnoton joutuu selviämään kylmin eväin ja tappamaan aikaa kuljeksimalla kaupungilla päivät pitkät.
Lehtosen mukaan ruokakassin ojentaminen ovensuusta ei korvaa palveluita varsinkin, kun moni ei voi laittaa ruokaa missään.
Yöpaikoissa turvaväli
Asunnottomien yömajoissa yöpyjät pyritään majoittamaan niin väljästi, että kahden metrin turvavälin pitäminen on ainakin periaatteessa mahdollista. Tämä on johtanut Helsingissä uudelleenjärjestelyihin yöpymispaikoissa, kun ne tulevat helpommin täyteen.
Korona-aikaan vaihtoehtoisia yöpaikkoja on monilla vähemmän, koska tuttuja majoitetaan koteihin nihkeämmin ja asumisyksiköissä on vierailukieltoja.
Lue lisää: Taukotiloja suljettiin koronaviruksen takia, rekkakuskit ryhtyivät ahdingossaan tuumasta toimeen: peseytymispaikkoja tarjotaan muille jo omasta kodista: "Hygienian pitäisi olla ykkönen"
Yömajoja karttavien on havaittu pakkautuvan nyt esimerkiksi julkisiin vessoihin yöksi. Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola Vailla vakinaista asuntoa ry:stä toteaa tilanteen ongelmalliseksi.
– On tosi vaarallista, jos joku sairastuu ja tartuttaa kaikki muut siellä vessassa. Tietysti se on myös aika epäinhimillinen paikka olla.
Ulkomaista työvoimaa jäi pyörimään kaduille
Yksi asunnottomien ryhmä ovat ulkomailta, muun muassa Virosta, tulleet työntekijät, joiden majoitus on ollut kiinni työnantajasta, mutta työt ovat nyt jäissä.
– Kun työmaa on mennyt kiinni, ei ole päästy palaamaan kotiin ja tallustellaan ihmeissään tuolla, Lehtonen toteaa. Liikkuvasta romanialaisväestöstä osa on lähtenyt maasta, osa sinnittelee täällä.
Lue myös: Koronavirus pääsi hoivakoteihin, joita yritettiin suojella viimeiseen asti – jo kuusi kuollut
– Heidän toimeentulonsa on tullut Ison numeron myynnistä, pullojen keräämisestä ja kerjäämisestä, eikä siihen nyt ole hirveästi mahdollisuuksia. Ne, jotka ovat pystyneet, ovat lähteneet, sanoo palvelualuejohtaja Mika Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta.
Yhteydenottoja avunantajilta
Myös ajanvietto kaupungilla on nyt hankalaa, kun muun muassa kirjastot ovat kiinni ja lähes tyhjistä kauppakeskuksista häädetään helposti ulos.
Paasolaisen mukaan korona-aika ei kuitenkaan näytä lisänneen vihapuhetta liikkuvaa väestöä kohtaan. Päinvastoin Diakonissalaitokselle on tullut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat auttaa.
– Nyt koronaepidemian aikana liikkuvaa väestöä ei haluta lähestyä infektiovaaran vuoksi, mutta toisaalta näinä aikoina ketään muutakaan ei haluta lähestyä, hän toteaa.