Suomessa on viime vuosina ollut turvapaikanhakijoina kymmeniä nigerialaisia naisia, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreina prostituoiduiksi Eurooppaan.
Maahanmuuttoviraston tekemästä raportista käy ilmi, että nigerialaiset naiset eivät aina tiedä heitä odottavan työn luonnetta ennen lähtöään Eurooppaan.
– Köyhyys on merkittävin syy, joka altistaa naisia ihmiskaupalle, toteaa tutkija Tanja Saari.
– Epätoivoisessa tilanteessa ihminen uskoo helpommin liiankin hyviltä tuntuviin lupauksiin lastenhoitajan tai kampaajan töistä ja vaurastumisesta Euroopassa. Vaikka ei täysin uskoisikaan, hän voi kokea, että riski kannattaa ottaa, koska ei ole mitään menetettävää, Saari jatkaa.
Koska aikuiset naiset tietävät riskit, joille ihmiskauppa altistaa, alaikäisten värvääminen on yleistynyt.
Nyt julkaistu teemaraportti on Suuntaus-hankkeen tulosta. Suuntaus on Euroopan pakolaisrahaston rahoittama maatiedon kehityshanke.
Hankkeen parissa työskentelee neljä maatietotutkijaa. He etsivät ajankohtaisia teemoja Suomesta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden puhuttelupöytäkirjoista.Aiheita julkisista lähteistä tehtyihin julkisiin teemaraportteihin on koottu yhteensä yli 300 puhuttelupöytäkirjasta. Teemaraportteja Nigeriasta, Iranista, Irakista, Venäjästä ja kansalaisuudettomista julkaistaan kevään ja kesän 2015 aikana.
Maahanmuuttoviraston maatietopalvelu kerää jatkuvasti tietoa turvapaikanhakijain lähtömaista. Suuntaus-hanke on osa tätä työtä.
Raportin mukaan suurin osa ihmiskaupan uhreista on kotoisin Benin Citystä, Edon osavaltion pääkaupungista, jossa tietoisuus naisten kauppaamisesta Eurooppaan on yleistä.
Lähes kaikki kaupungissa tuntevat jonkun, joka on mukana ihmiskaupassa uhrina, värvääjänä tai hyväksikäyttäjänä. Raportin mukaan se tekee prostituutiosta sosiaalisesti hyväksyttävämpää.
Velka sitoo ja juju pelottaa
Monille naisille selviää vasta kohdemaassa, että matkasta on kertynyt kymmenien tuhansien eurojen velka, joka heidän tulee maksaa henkilölle, joka vastaa hyväksikäytöstä kohdemaassa.
– Euroopassa nigerialaisten prostituoitujen asema on erittäin heikko: he joutuvat työskentelemään kaduilla vuoden ympäri säällä kuin säällä, myös sairaina, Saari kertoo.
Koska uskonto on juurtunut syvälle nigerialaiseen yhteiskuntaan ja näyttäytyy monille todellisuutena, ihmiskauppiaat voivat hallita uhrejaan uskonnollisten juju-valojen avulla.
Pelko juju-valan rikkomista seuraavasta henkimaailman rangaistuksesta on vahva ja estää naisia kääntymästä viranomaisten puoleen.