Ihmiskauppa ilmenee Suomessa myös kerjäämään pakottamisena, kertoo Maahanmuuttovirasto (Migri).
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään hakeutui alkuvuonna kaksi ihmistä, joiden on arvioitu tulleen pakotetuksi kerjäämään Suomessa. Heistä toinen oli pakotettu myös toimimaan rikollisesti. Ylitarkastaja Katri Lyijynen kertoo, että tapaukset ovat osa samaa vyyhteä ja uhrit keskenään samaa kansallisuutta.
Auttamisjärjestelmään hakeutui myös kolmas ihminen, joka oli yritetty väkivallalla ja nälässä pitämällä pakottaa rikolliseen toimintaan.
Kerjäämään pakotetun ihmisen on luovutettava saamansa varat hyväksikäyttäjilleen, ja uhri voidaan lisäksi pakottaa esimerkiksi pikkurikoksiin tai keräämään pulloja.
Kerjäämiseen Suomessa ei silti aina arvioida liittyvän hyväksikäyttöä. Pääosin se voi olla juuri sitä, miltä vaikuttaakin eli kerjäämistä elannon hankkimiseksi.
– Kyllähän se tietysti (tavallisen ihmisen) on täysin mahdotonta tietää, milloin kerjäämisessä kyse on ihmiskaupasta.
Turvakodit ohjaavat palveluihin
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärät ovat olleet viime vuosina kasvussa. Tarkkaa uhrien määrää on käytännössä mahdotonta tietää, mutta suurimmaksi osaksi kasvua selittänee tietoisuus ilmiöstä ja sen tunnistaminen aiempaa paremmin. Lukuja selittää toisaalta myös turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, sillä Suomeen on tullut ihmisiä, jotka ovat muualla joutuneet ihmiskaupan uhreiksi.
Auttamisjärjestelmään oli tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä otettu 115 uutta asiakasta eli yli puolet enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavaan aikaan. Vajaan kolmanneksen on arvioitu joutuneen ihmiskaupan uhriksi Suomessa. Vuonna 2017 asiakkaita otettiin samalla aikavälillä 55 ja vuonna 2016 vain 45.
Suomessa on tänä vuonna tunnistettu eniten työvoiman hyväksikäyttöön liittyvän ja pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhreja, molempia 12. Työvoiman hyväksikäyttöä on esiintynyt erityisesti ravintola-alalla ja maataloudessa.
Pakkoavioliitoista neljä oli solmittu Suomessa. Ulkomailla alkaneissa liitoissa puolestaan morsian oli tyypillisesti vielä alaikäinen. Kun perhe on paennut kotimaastaan Suomeen, hyväksikäyttöä on paljastunut perheväkivallan kautta.
– Turvakodit ovat olleet avainasemassa pakkoavioliiton uhrien tunnistamisessa ja palveluiden piiriin ohjaamisessa, Migrin tiedotteessa kerrotaan.
Koulutusta rajavartijoille ja poliiseille
Suomessa tapahtuneeseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä ihmiskaupan uhreja kuitenkin tunnistettiin alkuvuodesta Migrin mukaan hälyttävän vähän. Huolena on, onko syynä esimerkiksi poliisin resurssien vähyys. Edellisvuonna prostituutioon painostettuja ihmisiä tuli auttamisjärjestelmän palveluihin useita.
Auttamisjärjestelmässä arvioidaankin, että ihmiskaupan uhreja tunnistetaan edelleenkin heikosti esimerkiksi lastensuojelussa, terveydenhuollossa, sairaaloissa ja vankiloissa tiedon puutteen vuoksi. Suomessa satsataankin nyt esimerkiksi rajavartijoiksi ja poliiseiksi opiskelevien koulutukseen.
Uhri voi hakeutua auttamisjärjestelmään itsekin ilman viranomaisvälikäsiä, jos siihen on mahdollisuus. Päivystävän puhelimen lisäksi nettisivuilla on yhteydenottolomake.