Ikänäköleikkauksiin liittyy vääriä odotuksia – ei tuo takaisin nuoruuden näköä

Näe ry on tehnyt pitkään Silmälasien käyttö ja näöntutkimus Suomessa -tutkimussarjaa yhdessä Taloustutkimuksen kanssa, ja toissa vuonna noin kuusi prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli käynyt jonkinlaisessa taittovirheleikkauksessa. Selvästi suurin osa näistä oli nuorille aikuisille tehtyjä laserleikkauksia ja vain kaksi prosenttia ikänäköleikkauksia.

Tastin mukaan ikänäköleikkausten suosionnousua selittää silmäleikkausteknologian kehittyminen, eli nykyään leikkauksen lopputulos vertautuu paremmin silmälaseilla saavutettuun lopputulokseen.

– Ikänäköleikkaus valitaan useimmiten silloin, jos silmälaseista tai piilolaseista on haittaa esimerkiksi työssä tai harrastuksessa, Tast arvioi.

Lue myös: Tietyn iän jälkeen oireettomien silmäsairauksien todennäköisyys kasvaa: "Voivat edetä pahoiksi"

Edelleen ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista korjaa ikänäkönsä monitehosilmälaseilla. Monitehosilmälasit ovat kehittyneet eikä niihin liity enää sellaisia ongelmia, joista moni kärsi vielä kymmenen vuotta sitten, kertoo Helsingin yliopiston silmätautiopin professori ja silmätautien erikoislääkäri Tero Kivelä.

– Nykypäivän monitehosilmälaseista ei pitäisi enää huomata, että ne ovat moniteholasit – kiitos erilaisten tietokoneavusteisten linssinhiontaohjelmien. Monitehopiilolasien käyttäjäkunta sen sijaan on jäänyt erittäin pieneksi, Kivelä kertoo.

Hämäränäön poikkeavuutta

Yleisin ikänäköleikkaus on niin sanottu linssileikkaus. Tastin mukaan ne ovat erittäin turvallisia leikkauksia ja isoimmat ongelmat liittyvätkin vääriin odotuksiin.

–  li jos elämä on ollut hiukan hankalaa monitehosilmälaseilla tai -piilolaseilla ja on ajateltu, että linssileikkaus toisi täydellisen avun näkemiseen, edessä voi olla pettymys, sillä eihän se tuo sellaista näköä, joka ihmisellä on ollut ennen ikänäköoireita, Tast sanoo.

Kivelän mukaan yleisin linssileikkaus on moniteholinssileikkaus. Silmään asetettava monitehotekomykiö luo silmään kaksi tai kolme erillistä kuvaa, joista yksi näkee lähelle, toinen kauas ja mahdollinen kolmas välietäisyydelle. Kivelän mukaan moniteholinssileikkaukset kehittyivät vasta noin viisi vuotta sitten sellaisiksi, että leikattu silmä näkee hyvin myös välietäisyydelle eikä näkö ole enää sumeampi muutaman metrin etäisyydellä. Linssileikkauksella voidaan korjata myös pelkkää lähi- tai kaukonäköä.

Kivelä kertoo, että monelle tulee moniteholinssileikkauksen jälkeen jonkin verran hämäränäön poikkeavuutta, eli hämärässä näkö voi muuttua heikommaksi ja valon ympärillä saattaa näkyä säteitä tai renkaita. Tästä syystä moniteholinssileikkausta ei suositella ihmisille, jotka työskentelevät hämärän tai pimeän aikaan.

Ikänäkö ei ole sairaus, minkä takia ikänäköleikkauksia ei tehdä julkisessa terveydenhuollossa. Kivelän mukaan yksityisellä puolella moniteholinssileikkaukset maksavat noin 4  000–6  000 euroa.

Lue myös: Juho Lipsasen verkkokalvot irtosivat kesken autolla ajon: "Esirippu sulkeutui"

– Julkisessa terveydenhuollossa lähimmäksi päästään, kun leikataan kaihia. Ikänäön linssileikkaus on käytännössä täysin samanlainen kuin kaihileikkaus, ja myös kaihileikkauksessa ihmiselle voidaan asettaa sellainen tekomykiö, jolla nähdään lähelle tai kauas. Vaihtoehtoisesti toinen silmä voidaan harkinnan mukaan leikata lähi- ja toinen kaukosilmäksi.

Kivelä arvioi, että merkittävä osa ikänäön linssileikkauksista tehdään nykyisin ihmisille, joilla on vähintään alkava kaihi.

Hoitamaton taittovirhe voi aikaistaa ikänäköoireita

Jos ei ole liki- eikä kaukotaittoinen, ikänäkö tulee melko kellontarkasti 45 vuoden iässä. Plusmerkkisiä silmälaseja käyttäville ikänäkö tulee usein hieman etuajassa ja miinusmerkkisiä silmälaseja käyttäville hieman jälkijunassa, kertoo Kivelä.

– Pieniä eroavaisuuksia selittää myös se, miten ihmiset pystyvät kompensoimaan ikänäköoireitaan esimerkiksi loitontamalla luettavaa tekstiä, eli lyhytkätisiä oireet alkavat vaivata nopeammin kuin pitkäkätisiä. Myös työllä ja harrastuksilla on väliä, eli maanviljelijä, joka lisäksi kuuntelee uutiset radiosta, ei välttämättä koe ikänäköoireita ollenkaan samassa määrin kuin toimistotyöntekijä, joka lisäksi harrastaa lukemista.

Tastin mukaan Suomalaiset käyvät melko säännöllisesti sekä optikon että silmälääkärin tutkimuksissa ja silmälasien vaihtoväli on keskimäärin kaksi vuotta, eli suuri osa suomalaisista pitää näöstään hyvää huolta.

Kivelän mukaan näköään ja silmiään voi hoitaa samalla peruslogiikalla kuin muutakin terveyttään eli terveellisellä ravinnolla, normaalipainolla ja tupakoimattomuudella.

Ikänäön näkökulmasta on tärkeää korjata mahdolliset taittovirheet ajoissa, sillä korjaamaton kaukotaitteisuus voi aikaistaa ikänäköoireita.