Suomessa voitaisiin ilmastopaneelin mukaan ottaa vuonna 2026 käyttöön kansallinen tieliikenteen päästökauppa, jos muut keinot eivät vähennä Suomen hiilidioksidipäästöjä tarpeeksi.
Ilmastopaneelin tuoreessa raportissa on mallinnettu erilaisia tapoja ottaa kansallinen tieliikenteen päästökauppa käyttöön. Käytännössä päästökaupassa luotaisiin vuosittain tiukkeneva katto polttoaineiden päästöille.
Polttoaineen jakelijoiden olisi hankittava oikeuksia korvaamaan polttoaineista vapautuvia hiilidioksidipäästöjä. Oikeudet jaettaisiin huutokauppana, ja jakelijat saisivat käydä niillä kauppaa keskenään.
Päästökaupan tavoitteena on se, että jaettavan fossiilisen polttoaineen osuus pienenee ajan myötä ja päästöttömien polttoaineiden määrä kasvaa. Lyhyellä aikavälillä kuluttajat ja yritykset ajaisivat tarkemmin ja pidemmällä aikavälillä muuttaisivat liikennevalintojaan ja autokantaansa.
Lue myös: Alppijäätiköiden nopea sulaminen säikäytti tutkijat – Saksan jäätiköt häviävät jopa 10–15 vuoden kuluessa
80 prosenttia päästöoikeuden hinnasta siirtyisi pumppuhintaan
Ilmastopaneelin tutkimusten perusteella noin 80 prosenttia päästöoikeuden hinnasta siirtyisi polttoaineen pumppuhintaan.
Paneelin arvion mukaan kansallinen päästökauppa aiheuttaisi polttoaineeseen noin 34 sentin hinnannousun litraa kohden. Kalleimmillaan nousu voisi olla laskelmien mukaan 88 senttiä litralta.
Jos käyttöön otettaisiin pelkkä EU:n päästökauppa eikä kansallista päästökauppaa, nousu olisi vain noin kahdeksan senttiä litraa kohden.
Arviot yhden päästöoikeuden hinnasta vaihtelevat malleissa kymmenistä satoihin euroihin hiilidioksiditonnia kohden.
Ilmastopaneeli huomauttaa tiedotteessaan, että polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa kuluttajiin eri tavoin. Päästöoikeuksien myyntituloilla voitaisiin paneelin mukaan tasata kaupan vaikutuksia esimerkiksi väliaikaisten tulonsiirtojen avulla, etenkin jos vaihtoehtoisia tapoja liikkua olisi huonosti tarjolla.
Lue myös: Ilmastonmuutoksen tuore raportti julki: Nämä ovat toimimattomuuden seuraukset ihmisille ja planeetalle – laajaa tuhoa
Halvin tapa
EU-komissio on esittänyt unionin yhteisen tieliikenteen päästökaupan käyttöönottoa vuonna 2026. Ilmastopaneeli arvioi raportissaan, että pelkkä EU:n päästökauppa ei riitä Suomen päästötavoitteiden täyttämiseen.
Suomen hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta eli 12,5 miljoonasta tonnista 6,25 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi EU velvoittaa Suomea vähentämään päästöjään.
Ilmastopaneelin mukaan päästökaupalla on kaksi suurta etua: päästövähennysten toteutuminen on varmaa, ja päästökauppa kohdistuu suoraan kasvihuonekaasupäästöihin eikä siis ole vero.
Lisäksi se on edullisin tarjolla olevista päästöjenvähennystavoista.
Tällä hetkellä EU:ssa on käytössä energia- ja teollisuusalan päästökauppa, joka näyttäisi vähentäneen alojen hiilidioksidipäästöjä. Päästökaupan ulkopuolisia aloja, kuten liikennettä, lämmitystä ja maataloutta, kutsutaan taakanjakosektoriksi. Lisäksi on vielä metsä- ja maankäyttösektori.
Lue myös: Suomea uhkaa 7 miljardin hiilinielulasku – Satu Hassi: "Lasku maksetaan joka tapauksessa tavalla tai toisella"
Tilastokeskuksen keväisten ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori tuotti Suomessa viime vuonna enemmän päästöjä kuin varastoi niitä. Sen takia EU velvoittaa Suomea vähentämään päästöjä taakanjakosektorilta tai ostamaan niin sanottuja nieluoikeuksia EU:sta.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen huomautti raportin infotilaisuudessa, että mikäli päästöjä ei vähennetä, lasku nieluoikeuksista tulee todennäköisesti veronmaksajille.
Ilmastopaneeli on riippumaton, valtioneuvoston asettama tieteellinen toimielin, joka tukee ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa.