Potilasvahinkoilmoitusten määrä on palannut koronaa edeltävälle tasolle.
Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitettiin viime vuonna 9 518 ilmoitusta epäillystä potilasvahingosta.
Tuoreen raportin mukaan määrä on palannut koronaa edeltävälle tapaukselle.
– Ilmoitusmäärät noudattelevat sitä, mitä terveydenhuollossa tapahtuu. Korona-aikana tehtiin vähemmän toimenpiteitä, ja silloin ilmoitusten määrä myös laski, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.
Pitkällä aikavälillä trendi ilmoitusmäärissä on kuitenkin nouseva.
Lähes 80 prosenttia hakemuksista hylättiin
Viime vuonna tapauksista ratkaistiin 8 536, joista reilu 20 prosenttia, eli noin 1 700 tapausta arvioitiin korvattaviksi.
Lähes 80 prosenttia sai siis kielteisen ratkaisun PVK:lta.
Minna Plit-Turusen mukaan korkea hylkäämisprosentti johtuu siitä, että potilaan voi olla vaikea arvioida korvausvelvollisuutta.
Turhia hakemuksia ei kuitenkaan ole, hän korostaa.
–Yleisesti matala korvausprosentti kertoo siitä, että ihmisen on vaikea arvioida itse sitä, että onko kyseessä korvattava vahinko. Eli onko kyse sairaudesta vai potilasvahingosta, olisiko terveydenhuollossa pitänyt toimia toisin. Se on lääketieteellistä ja juridista arviointia, joka voi olla vaikea tehdä itse.
90 prosenttia vältettäviä hoitovahinkoja
PVK:n raportin mukaan jopa 95 prosenttia korvattavista vahingoista oli hoitovahinkoja, jotka olisi tullut välttää potilaan hoidossa.
Minna Plit-Turunen sanoo, että päätökset korvatuista vahingoista lähetetään myös toimipaikkaan, sillä ajatuksena on, että virheistä tulisi oppia.
– Monella korvausta hakevalla on kuitenkin usein mielessä se, että eivät halua kenenkään muun joutuvan kokemaan vastaavaa, hän sanoo.