Iltalehdelle ja HS:lle langettava päätös JSN:ltä

Iltalehti sai langettavan päätöksen ja huomautuksen marraskuussa julkaistusta uutisesta, jossa Israelin hallussa olleita palestiinalaisia kutsuttiin virheellisesti panttivangeiksi. Tämä oli JSN:n mukaan olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Iltalehti seurasi Gazan kriisin tapahtumia verkossa seurantauutissivulla, jossa julkaistiin lyhyitä uutispäivityksiä. Hamasin ja Israelin välistä vankienvaihtoa käsittelevässä uutisessa Israelin vankiloistaan vapauttamia ihmisiä kutsuttiin panttivangeiksi.

Kantelija kertoi olleensa yhteydessä toimitukseen Iltalehden palautelomakkeella. JSN toteaa lehden saaman viestin olleen epätarkka. 

Viestistä kävi kuitenkin ilmi, mitä väitettä kantelija piti virheellisenä. 

Vaikka kantelija ei tarkkaan yksilöinyt, mihin juttuun hänen viestinsä kohdistui, asia olisi ollut toimituksen selvitettävissä kohtuullisella vaivalla.

Kantelun mukaan juttu myös lietsoi juutalaisiin kohdistuvaa vihaa, mutta tätä väitettä ei perusteettomana otettu neuvoston käsittelyyn.

HS loukkasi uhrin yksityisyyttä

Helsingin Sanomat sai JSN:ltä langettavan päätöksen ja huomautuksen tammikuussa julkaistusta jutusta, jossa lehti julkaisi seksuaalirikoksista tuomitun nimen. 

Näin ollen raiskauksen uhri saattoi olla lähi- ja tuttavapiirinsä tunnistettavissa, ja jutun myötä heidän tietoonsa tuli erityisen arkaluonteisia seikkoja, joiden kertominen loukkasi uhrin yksityisyyttä.

Lehti poisti rikoksentekijän nimen jutustaan julkaisua seuraavana päivänä sen jälkeen, kun uhri oli tätä pyytänyt.

JSN muistuttaa, että rikoksentekijää koskevia tietoja ei yleensä tule julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin. 

JSN:n mukaan toimituksen olisi pitänyt huomata hovioikeuden ratkaisusta, että tekijän nimen kertominen voi johtaa uhrin tunnistamiseen.

Neuvosto toteaa lehden toimineen oikein poistaessaan rikoksentekijän nimen jutustaan päätoimittajan päätöksellä nopeasti. Tämä ei kuitenkaan korvannut uutisoinnista uhrille aiheutunutta vahinkoa.

Uutisella oli JSN:n mukaan yhteiskunnallista merkitystä muun muassa siksi, että osa tuomituista teoista oli kohdistunut julkisella paikalla alaikäisiin. 

Raiskaustapauksen kuvailulla ei kuitenkaan ollut poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä, jolla uhrin henkilöllisyyden paljastumisen voisi perustella.

Kolme vapauttavaa päätöstä

Vapauttavat päätökset tulivat Metsälehdelle sekä HS:n toiselle jutulle. Aiemmin kerrottiin myös Aamulehden saaneen vapauttavan päätöksen Kuusela-juttujen väliaikaisesta poistamisesta.

Lue myös: JSN: Aamulehti sai poistaa kohutoimittaja Matti Kuuselan juttuja

Metsälehdestä tehty kantelu kohdistui verkossa julkaistuun mielipidekirjoitukseen, jossa kirjoittaja kritisoi kärjekkäästi Suomen Luontopaneelin metsien tilaa sivunnutta raporttia. 

JSN:n mukaan kirjoitus oli tunnistettavissa kirjoittajansa mielipiteiksi ja tulkinnoiksi eikä neuvosto siksi tarkastellut kantelussa yksilöityjä kohtia asiavirheinä.

HS julkaisi marraskuussa Pekka Haaviston henkilökuvan osana presidenttiehdokkaita käsitellyttä juttusarjaa.

JSN:n mukaan lehdellä oli perusteet väitteelle siitä, että perustuslakivaliokunta oli katsonut Haaviston ulkoministerin rikkoneen virkavelvollisuuttaan. 

Lisäksi jutussa esitettiin, että jos kyse olisi ollut tavallisesta virkamiehestä, hän olisi voinut joutua syytteeseen virkarikoksesta. Tämä oli lehden oma tulkinta, mikä JSN:n mukaan kävi jutun sanavalinnoista riittävästi ilmi.