Imetysdieetti pelasti Niinan, 23, vauva-arjen, mutta kannattaako imettävän äidin rajoittaa ruokavaliotaan? – "Ei pidä liian nopeasti tehdä johtopäätöstä, että..."

Kun bloggaaja  Niina Mantere, 23, sai esikoisensa muutama vuosi sitten, iski suloisen vauva-arjen rankka kääntöpuoli nopeasti vasten vanhempien kasvoja.

Poikavauva oli itkuinen varsinkin iltaisin. Lapsella oli ilmavaivoja ja hän viihtyi ainoastaan pystyasennossa, sillä muutoin vatsahapot nousivat kurkkuun. Vauvan uloste muuttui myrkynvihreäksi ja limaiseksi.

Parkuvaa poikaa piti kannella iltaisin hyssytellen ympäri asuntoa. Vanhemmat alkoivat uupua.

– Sattui hirveästi katsoa, kun pientä vauvaa sattuu, Mantere muistelee.

Hän piti selvänä, että kivun ja muiden oireiden syy oli vauvan vatsassa. Koska lapsi oli täysimetyksellä, äiti alkoi miettiä, olisiko vatsaoireiden syy hänen omassa ruokavaliossaan.

Lue myös: Eikö vauvan paino lähde nousuun? Imetyskonsultti paljastaa, missä syy voi piillä

Imetysdieetti auttoi vauvan vatsaoireisiin

Lahdessa asuva Mantere otti asiaan puheeksi neuvolassa esikoisen ollessa kuusiviikkoinen. Lääkäri mainitsi ruokavalion rajoittamisesta, mikä innosti äitiä etsimään lisää tietoa "imetysdieetistä". Hän löysi Facebook-ryhmiä ja muita alustoja, joilla muut vanhemmat jakoivat omia kokemuksiaan.

Itsenäisen perehtymisen jälkeen Mantere päätti jättää ruokavaliostaan pois maidon, kananmunan sekä soijan. Kun maitotuotteiden korvaaminen kauraperäisillä vaihtoehdoilla vain pahensi vauvan oireita, äiti päätti pistää hetkeksi pannaan myös kaikki kotimaiset viljat.

– Olin jonkun aikaa tosi tiukalla dieetillä eli ruokavaliostani puuttui kaura, ruis, ohra, vehnä, maito, kananmuna ja soija. Sillä keinoin saatiin ihan hetkessä vauva täysin oireettomaksi.

Vähitellen Mantere alkoi palauttamaan ruoka-aineita lautaselleen yksi kerrallaan kokeillakseen, mikä oli vauvan oireiden pahin aiheuttaja. Menetelmällä hän huomasi, että kaura, maito sekä kananmuna aiheuttivat esikoisella eniten oireilua.

Mantere jätti kolme ruoka-ainetta pois imetyksen ajaksi ja vauva vaikutti tyytyväiseltä.

Imeväisten ruoka-allergiat harvinaisia

Vauvojen ruoka-allergiat aiheuttavat monenlaisia oireita, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Sari Niinistö. Yleisimmät oireet ovat nokkosihottuma ja vatsavaivat. Lisäksi voi olla jatkuvaa itkemistä, runsasta pulauttelua, katkonaista unta, ripulia, ummetusta tai maitorupea.

– Mutta oireet voivat johtua muustakin asiasta kuin ruoka-allergiasta. Ei pidä liian nopeasti tehdä johtopäätöstä, että vauva on allerginen, Niinistö sanoo.

Imeväisikäisten ruoka-allergiat ovat harvinaisia: alle 10 prosenttia epäilyistä osoittautuu todellisiksi. Monesti oireille löytyy toinen selitys.

Esimerkiksi vauvan poskien lehahtaminen punaisiksi voi liittyä elimistön normaaliin siedättymiseen ja itku on vauvan tapa ilmaista itseään, nälkää, väsymystä ja märkää vaippaa. Myös vauvojen pienet vatsavaivat ovat tavallisia.

Yleisesti suositellaan, että allergioiden ehkäisemiseksi imettävän äidin ei ole tarpeen välttää mitään ruoka-aineita, ellei itse niille oireile. Monipuolinen ruokavalio nimittäin edesauttaa allergioiden ehkäisyä, kun vauva äidinmaidon kautta altistuu ja siedättyy ruoille.

Lue myös: Lasten ruoka-allergiat ovat vähentyneet viime vuosina – näin asiantuntija kommentoi mielipiteitä herättäviä siedätyshoitoja

Rintamaitoon erittyvät allergiaa aiheuttavat proteiinimäärät ovat yleensä niin pieniä, etteivät ne aiheuta oireita. Kuitenkin hyvin herkät ja vahvasti allergiset vauvat voivat alkaa oireilemaan äidin syömän ruoan kautta. 

Usein vauvan ruoka-aineallergian taustalla on perinnöllinen alttius. Tavallisimpia vauvojen ruoka-allergian aiheuttajia ovat lehmänmaito, kananmunat, vehnä, ruis ja ohra.

Jos vauvalla todetaan allergiaa ja vauva oireilee äidinmaidosta, äidin voi olla perusteltua jättää oireiden aiheuttajaksi todettu ruoka-aine pois ruokavaliosta imetyksen ajaksi. Päätökset rajata ruokavaliota kannattaa tehdä yhdessä lääkärin kanssa, jotta äidille ei tule turhaa kuormitusta supistetusta ruokavaliosta.

Allergia todetaan yleensä toistetulla välttämis-altistuskokeilulla. Ruoka-aine jätetään pois 1–2 viikoksi, minkä ajan kuluessa oireiden pitäisi poistua. Sitten ihminen altistetaan pois jätetylle ruoalle uudestaan ja katsotaan, palaavatko oireet.

Suurin osa lasten ruoka-allergioista paranee

Suurin osa lasten ruoka-aineallergioista paranee ennen kouluikää.

Niina Mantere kertoo itsekin olleensa lapsena allerginen monille ruoille, mutta aikuisiällä hän on syönyt sekaruokaa ilman kummempia rajoitteita. Myös 2-vuotias esikoinen pystyy nykyään syömään kaikkea, joskin suuret määrät kauraa aiheuttavat edelleen oireilua.

Mantere on huomannut, että isoveljen tavoin helmikuussa syntynyt kuopus tuntuu oireilevan äidin syötyä runsaasti kauraa ja kananmunaa – joskin oireet ovat nuoremman lapsen kohdalla lievempiä. Tällä kertaa imettävä äiti ei ole luopunut ruoka-aineista täysin vaan ainoastaan välttelee niiden syömistä suurissa määrin.

Lue myös: Viisi merkkiä ruoka-allergiasta – voi tulla aikuisenakin!

Mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole korvaamaton

Ravitsemuksesta kiinnostunut Mantere muistuttaa, etteivät esimerkiksi kaura tai maito ole mitenkään korvaamattomia asioita ruokavaliossa. Vaihtoehdoiksi sopivat vaikkapa peruna, maissi, bataatti, tattari, hirssi sekä erilaiset kasvimaidot.

– Vaikka sieltä puuttuisi useitakin ruoka-aineita, äidinmaito on silti hyvää ravintoa vauvalle, Mantere sanoo.

Myös THL:n Niinistö toteaa, ettei mikään yksittäinen ruoka-aine ole korvaamaton. Tärkeintä on saada ravintoaineet jostain vältettävää ruoka-ainetta korvaavista lähteistä ja huolehtia hyvinvointia tukevasta monipuolisesta ruokavaliosta.

– Monien ravintoaineiden määrään rintamaidossa vaikuttaa se, mitä äiti itse syö, Niinistö sanoo.

Lue myös: Lapsen tuhat ensimmäistä päivää luovat pohjan loppuiän terveydelle – näin sinun ja vauvasi pitäisi syödä

Vanhempien jaksaminen on tärkeää

Niina Mantereesta tuntuu, että eri lääkäreillä on imetysdieetistä eri mielipide. Osa tuntuu suhtautuvan siihen ymmärtäväisesti, osa äitiä syyllistäen ja normaaliin ruokavalioon palaamiseen painostaen.

Hän kertoo erään neuvolalääkärin sanoneen, että vauvojen kuuluu itkeä ja vanhempien tulee kestää se.

– Tuntui tosi ristiriitaiselta, että miksi mun pitäisi tietoisesti satuttaa vauvaa, Mantere sanoo.

Kahden lapsen äiti kokee saaneensa imetysdieetin avulla takaisin ihanan vauva-arjen, kun pikkuiset ovat olleet oireettomia, kivuttomia ja tyytyväisiä. Hänelle jatkuvan huudon kuuntelemista, valvomista ja hyssyttelyä helpompaa oli miettiä vaihtoehtoja pois jätettäville ruoka-aineille.

Mantereen esikoispojalla ei diagnosoitu allergiaa tai tulehduksellista suolistosairautta, minkä äiti pistää puutteellisen hoidon piikkiin. Yleensä allergiaa epäiltäessä vauva pitäisi ohjata jatkotutkimuksiin. Hän toivoo, että lääkärit ajattelisivat myös vanhempien jaksamista ja ottaisivat heidän huolensa todesta.

Sari Niinistö muistuttaa, että neuvoloiden yksi ydintehtävä on huolehtia vauvaperheiden jaksamisesta ja tarjota heille apua ja neuvoja, sekä tarvittaessa ohjata heitä eteenpäin sopivan avun saamiseksi.

– Ne on tosi kuormittavia tilanteita, jos vauva on jatkuvasti kovin itkuinen ja on selvää, että siihen toivoo ratkaisua. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan apua ja ohjausta, Niinistö sanoo.

Lue myös: Rebecca, 39, tuli raskaaksi raskaana ollessaan – vauvat syntyivät samana päivänä: "Heillä on ehdottomasti ikäeroa"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Onko vauvasi koskaan nukahtanut syliisi? Siinä tapauksessa samaistut varmasti alla olevaan videoon.