Taaperoimetykseen liittyy paljon ennakkoluuloja.
Vantaalaisen Venla Mantereen esikoinen Lilja oli kolmevuotias, kun imetys loppui. Imetys olisi saanut jatkua pitempäänkin, mutta se jäi luontaisesti lapsen toimesta. Mantereen lähipiirissä taaperoimetystä ei hämmästelty, mutta hän tunnistaa ilmiön.
– Se on tietämättömyyttä. Ajatellaan, että taaperon imetys on samanlaista rinnalla roikkumista kuin pienen vauvan imetys ja sitä paheksutaan. Taaperoimetetty lapsi tekee ihan samoja asioita kuin muutkin ikäisensä. Arkeen taaperoimetys ei vaikuta mitenkään. Rinnalla ollaan pieniä hetkiä esimerkiksi iltasadun yhteydessä.
Lue myös: Jessi kysyi ravintolassa, missä voisi imettää – vastaus tyrmistytti perhettä: "En voinut uskoa, että tuollaista ehdotettiin tänä päivänä ja aikana"
Taaperoimetykseen liittyy paljon ennakkoluuloja
Imetyksen tuen vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem kertoo, että taaperoimetykseen liittyvät ennakkoluulot liittyvät yleensä äidinmaidon ravintoarvoihin, huoleen lapsen kehityksestä sekä äidin ja lapsen välisestä suhteesta.
Groundstroem torppaa ennakkoluulot yksi kerrallaan.
– Äidinmaidon luullaan muuttuvan lapsen kasvun myötä ravintoarvoiltaan heikommaksi. Maidon koostumus kyllä muuttuu lapsen eri ikävaiheissa, mutta enemmän lapsen tarpeita vastaavaksi. Yli yksivuotiaan saamassa maidossa on muun muassa enemmän vasta-aineita, jotka suojaavat maailmaa tutkivaa taaperoa infektioilta. Lisäksi siinä on runsaasti energiaa, hyvälaatuista proteiinia, hivenaineita ja vitamiineja. Rintamaito on taaperolle mainio lisä muun monipuolisen ruokavalion ohessa.
Huoli lapsen kehityksestä on Groundstroemin mukaan turha. Pitkä imetys ei estä lapsen itsenäistymistä, vaan sen tuoma läheisyys ja lapsen tarpeisiin vastaaminen voivat jopa tukea sitä. Kyse ei ole myöskään siitä, että imetys jatkuisi vain äidin lähtökohdista.
– Jokainen taaperoita tunteva tietää, ettei tätä ihmisryhmää voi pakottaa rinnalle, vaan imetys jatkuu ihan heidän omasta halustaan.
Venla Mantere järjesti Liljalle velhojuhlat. Juhla perustuu vanhaan uskomukseen, jossa kolmena pitkäperjantaina imetetystä lapsesta tulee velho. Nykyään äidit ovat tehneet tästä "velhoutumisesta" juhlittavan virstanpylvään.
Lue myös: 4-vuotiasta lastaan imettävä Natasha on saanut osakseen runsaasti kummastelua: "Imettäminen on maailman luonnollisin asia"
Kritiikki pitää taaperoimetyksen piilossa
Groundstroemin mukaan kritiikki taaperoimetystä kohtaan nousee usein perheen lähipiiristä, kun pitkä imetys on sukulaisille tai ystäville vieras asia. Se aiheuttaa silloin perheelle aivan turhaa huolta ja ristiriitoja. Isomman taaperon kohdalla imetys siirtyy usein kodin suojiin sen vuoksi, että vanhempi ei halua lapsen kuulevan sivullisten mahdollisia ikäviä kommentteja.
Pelko lapsen jäämisestä imetyskoukkuun on turha. Jokainen lapsi vieroittuu jossain vaiheessa, joko itsestään tai vanhemman päätöksestä. Groundstroem muistuttaa, että ihmisen biologinen vieroittumisikä on noin 2–7 vuotta.
– Nykykäsityksiämme imetyksestä ovat muokanneet monet historian käänteet: äitien siirtyminen tehdastyöhön ja teollisten lastenruokien tulo markkinoille alkoivat katkaista pitkän imetyksen perinnettä jo yli sata vuotta sitten.
Taaperoimetys tuo terveyshyötyjä äidille
Pitkästä imetyksestä on monia terveyshyötyjä myös äidille. Pitkä imetys laskee vanhemman riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä rinta- ja munasarjasyöpään. Jokainen imetetty vuosi laskee rintasyövän riskiä neljä prosenttia.
Imetys suojaa vanhempaa myös tyypin kaksi diabetekseltä, mikä on merkittävää, kun sille altistava synnyttäjien raskausdiabetes on yleistynyt.
Imetyspettymys on vakavasti otettava tunne
Imetyksen tuen vertaistukikoordinaattorina Groundstroem kohtaa paljon myös niitä äitejä, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu pitkässä imetyksessä. Kun imetys päättyy aikaisemmin kuin itse toivoo, se aiheuttaa voimakkaita tunteita surusta syyllisyyteen
– Ei ole olemassa taikasanoja, jotka helpottaisivat imetyspettymystä läpikäyvän vanhemman oloa. Itseään voi koittaa lohduttaa sillä, että lapsi on saanut suuren määrän terveyshyötyjä jo ensimmäisten imetyskuukausien aikana. Lähipiirin tuki ja myötätunto on tärkeää, sillä pettymyksen käsitteleminen voi viedä aikaa ja vanhemman voimavaroja. Voimakasta imetyspettymystä voi käsitellä esimerkiksi neuvolapsykologin kanssa. Groundstroem neuvoo.
Lue myös: Tutkimus vahvisti imettämisen terveyshyödyn – pienentää riskiä sairastua vakavaan sairauteen
Imetys ei vähennä tasavertaista vanhemmuutta
Mantereen perheessä imetys on edelleen osa arkea, nyt rinnalla on Liljan sijaan pikkusisko Leina, jonka kanssa Mantere toivoo pääsevänsä myös pitkään imetykseen.
– Taaperoimetys on helpompaa ja rennompaa kuin pienen vauvan imetys. Isomman lapsen kanssa voi puhuen neuvotella sopivasta imetyshetkestä, eikä lapsi ole enää ravitsemuksellisesti riippuvainen maidosta.
"Haluaisin korostaa, että imetys ei vähennä ei-synnyttäneen vanhemmuutta."
Mantere on imetystukihenkilönä huomannut, kuinka tasavertainen vanhemmuus on yhä enemmän lisääntynyt. Kahden vanhemman osallistuminen lapsen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen lisää kaikkien hyvinvointia, mutta samalla tasavertaisuutta toteutetaan imetyksen kustannuksella.
– Imetys nähdään siinä vihollisena, joka vie toiselta vanhemmuutta pois. Otetaan aikaisessa vaiheessa pullo mukaan, jotta molemmat voivat syöttää vauvaa ja imetys hiipuu pois. Haluaisin korostaa, että imetys ei vähennä ei-synnyttäneen vanhemmuutta. Lapsen kanssa voi luoda yhteyden monella tavalla.
