Kansainvälinen valuuttarahasto IMF painostaa euromaita edelleen antamaan Kreikalle merkittäviä velkahelpotuksia.
Pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Euroopan johtajien on sitouduttava huomattavasti suurempiin velkahelpotuksiin kuin mistä tähän asti on keskusteltu, jotta tilanne pysyy kestävänä.
Euroryhmä päätti illalla Kreikan kolmannesta, enintään 86 miljardin euron lainaohjelmasta. Lagarden mukaan päätös on tärkeä askel, mutta velka on silti liian korkealla tasolla.
Kreikkalaisviranomainen sanoi illalla uutistoimisto Reutersille, että euromaat ovat valmiita maksuaikojen pidennyksiin varmistaakseen, että IMF on mukana pelastusohjelmassa. Monet euromaat ovat kuitenkin kieltäytyneet velkahelpotuksista ja kyseenalaistaneet IMF:n arvion velkahelpotusten tarpeellisuudesta liian pessimistisenä.
– IMF haluaa olla mukana vain, jos velkaa helpotetaan. Me haluamme IMF:n olevan mukana, mutta emme halua velkahelpotuksia. Jonkinlainen ratkaisu on löydettävä, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo Reutersin mukaan.
Valtioneuvoston tiedotteessa Stubb kertoo pitävänsä tärkeänä, että ohjelmaan liittyy vahva ehdollisuus.
– Piikki ei ole auki. Lainaeriä vapautetaan vain uudistuksia vastaan ja troikka-instituutioiden arvioiden pohjalta.
IMF päättää lokakuussa
Euroryhmän kuusi tuntia kestäneessä kokouksessa hyväksytty lainaohjelma kestää kolme vuotta. Euromaiden osuus ohjelmasta toteutetaan Euroopan vakausmekanismin EVM:n kautta. Lainaa annetaan sillä ehdolla, että Kreikka jatkaa talouden ja hallinnon uudistamista.
Saksan ja muutamien muiden euromaiden parlamenttien on vielä hyväksyttävä ohjelma. Ensimmäinen lainaerä on suuruudeltaan 26 miljardia euroa. EVM päättää lainaohjelmasta ensi keskiviikkona.
IMF päättää osallistumisestaan lokakuussa. Euromaat pitävät IMF:n osallistumista välttämättömänä, mutta pääjohtaja Lagarde on tehnyt selväksi, ettei IMF tee sitoumuksia ennen lokakuuta.