Turun puukotusten seurauksena poliittinen keskustelu tiedustelulainsäädännöstä on saanut uutta vauhtia. Jos eduskunta hyväksyy uuden tiedustelulain, se sallii useita tiedonhankkimistapoja.
Yksi välineistä on tietoliikennetiedustelu, ja laki oikeuttaisi viranomaiset Suomen rajat ylittävän tietoliikenteen seuraamiseen.
Tietoliikennetiedustelu ei kohdistu yksittäiseen henkilöön eikä tämän harjoittaman viestimisen sisältöön, vaan se seuloo esimerkiksi IP-osoitteiden avaruutta ja paikkatietoja, sanoo sisäministeriön erityisasiantuntija Heli Heikkola, joka on yksi tiedustelulainsäädännön valmistelijoista.
Heikkolan mukaan tietoliiikenteen seuranta on automaattista, ja siinä yritetään esimerkiksi huomata, olisiko esimerkiksi jossakin Syyriassa sijaitsevan tietyn nettikahvilaan liittyvässä kommunikaatiossa epäilyttävää.
Kun aineiston seulonta on saatu mahdollisimman rajatuksi, viranomaiset voivat siirtyä seuraamaan epäilyjä henkilötasolla. Kyseistä henkilöä tai henkilöitä voidaan seurata monin keinoin, esimerkiksi televalvonnalla.
10:00
"Operatiivista tietoa ei julkisuuteen"
Osa (tiedustelu)tavoista on operatiivista tietoa, eikä sitä kerrota julkisuuteen, muistuttaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarmo Limnéll.
Viranomaiset voivat avata epäiltyjen henkilöiden viestejä, esimerkiksi sähköpostia, mutta siihen tarvitaan aina lupa tuomioistuimelta, Heikkola kertoo. Lupa voi hellitä nopeastikin, parissa vuorokaudessa.
Yleensä lupa haetaan tuomioistuimelta ennen kuin sisältöön kajotaan. Mikäli Suojelupoliisi tekee itse kiireellisen päätöksen sisällön avaamisesta, sen on vietävä päätöksensä vuorokauden kuluessa tuomioistuimen hyväksyttäväksi,
Sanotaan, että esimerkiksi pikaviestipalvelu WhatsAppin suojaus on äärimmäisen vaikea murtaa.
Kykenevätkö Suomen viranomaiset murtamaan tällaisia tiukasti suojattuja palveluja?
– En ota siihen kantaa, Heikkola sanoo. Myöskään Limnéll ei halua arvioida viranomaisten murtautumiskykyjä.
Yritysten ei tarvitse antaa salausavaimia
Viranomaiset eivät kuitenkaan voi velvoittaa yrityksiä luovuttamaan (suojatun viestinnän) salausavaimia, Heikkola muistuttaa.
Verkkotiedustelu ei ensijaisesti torju konkreettisia uhkia, kuten estä yksittäisen henkilön aiheuttamaa mahdollista akuuttia uhkaa, vaan sillä yritetään yleisemmällä tasolla löytää vielä tuntemattomia uhkia, Heikkola sanoo.
Jos tiedustelulainsäädäntö hyväksytään, se ei mahdollista kaiken viestinnän tarkkailua, vaan laki rajaa sen mihin kohteisiin ja millä ehdoilla tiedustelua voidaan kohdentaa, sanoo Limnéll, joka haluaisi tiedustelulakien astuvan voimaan mahdollisimman pian.