Presidentin mahdollisuudet vaikuttaa Iranin suuntaan ovat rajalliset.
Iranin presidentinvaalien toisen kierroksen on voittanut uudistusmielinen Masoud Pezeshkian, kertoo maan sisäministeriö.
Pezeshkian kohtasi vaalien toisella kierroksella ultrakonservatiivi Saeed Jalilin.
Vaaliviranomaisen mukaan toisella kierroksella annettiin noin 30 miljoonaa ääntä, joista Pezeshkian sai yli 16 miljoonaa ja Jalili yli 13 miljoonaa.
Toisen kierroksen äänestysaktiivisuus oli vaaliviranomaisen mukaan noin 50 prosentin tuntumassa.
Viikko sitten järjestetyn ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 40 prosentin tuntumassa, mikä on alhaisin lukema sitten vuoden 1979. Maassa on 61 miljoonaa äänioikeutettua.
Vaalit järjestettiin, koska maan edellinen presidentti Ebrahim Raisi kuoli aiemmin tänä vuonna helikopterionnettomuudessa.
Lue myös: Helikopteriturmassa kuollut Iranin presidentti haudattiin kotikaupungissaan
Presidenttiehdokkaat tarvitsivat uskonoppineista koostuvan neuvoston hyväksynnän asettuakseen ehdolle.
Ylin johtaja määrittelee maan poliittiset linjat
Presidentin mahdollisuudet saada aikaan merkittävää muutosta maassa ovat rajalliset. Islamilaisessa tasavallassa valta on keskittynyt viime vuosikymmenten aikana korkeimmalle johtalalle, Ajatollah Ali Khameneille.
Pezeshkianin ehdokkuuden tarkoitus oli ennemminkin nostaa alhaista äänestysprosenttia kuin toteuttaa merkittäviä poliittisia muutoksia, Foreign Policy -lehden analyysissa arvioitiin.
Pezeshkian painotti kampanjansa aikana useaan otteeseen, että ylin johtaja määrittelee Iranin poliittiset linjat.
Rakentavia suhteita länsimaihin
Pezeshkian on muun muassa luvannut rakentavampia suhteita länsimaiden suuntaan lopettaakseen Iranin eristyksen. 69-vuotias Pezeshkian on myös puhunut internet-rajoituksien höllentämisen puolesta ja vastustanut naisten huivinkäyttöä valvovia poliisipartioita.
Päähuivi aiheutti Iranissa suuria protesteja vuonna 2022, kun "väärin puetun" huivin käytön vuoksi pidätetty Mahsa Amini kuoli poliisin käsissä.
Konservatiivisempi Jalili on taas tunnettu länsivastaisesta ajattelustaan. Hän on myös vastustanut sitä, että Iran alkaisi neuvotella uutta ydinsopimusta länsimaiden kanssa.
Perjantaina järjestetyn toisen kierroksen edellä Pezeshkian ja Jalili osallistuivat kahteen televisioituun väittelyyn, joiden aikana he keskustelivat alhaisesta äänestysprosentista, Iranin talousongelmista, kansainvälisistä suhteista sekä nettirajoituksista.
Vaikka Iranissa järjestetään vaaleja, niitä ei pidetä täysin demokraattisina. Iranin oppositio ja erityisesti sen maan ulkopuolella asuva osa ovat vaatineet boikottia epäuskottavina pitämilleen vaaleille.