Ziauddin Sardar Merryl Wyn Davies: Islam. into. 2014. 201 s.
Länsi ei ole suurin syypää islamilaisen maailman, erityisesti arabimaailman, yhteiskunnalliseen alennustilaan, vaikka kaveeraamme esimerkiksi äärimmäisen vanhoillista ja vihamielistä islamintulkintaa toteuttavan Saudi-Arabian kanssa. Se on levittänyt vuosikymmeniä massiivisilla rahasummilla myrkyllistä sanomaansa eri puolilla maailmaa, ja valitettavan hyvällä menestyksellä.
”Islamin sisäiset ongelmat johtuvat muslimien omasta kyvyttömyydestä kohdata nykyisyys ja tulkita omaa uskontoaan nykyaikaisten vaatimusten valossa”, toteavat käsiteltävän islam-kirjan kirjoittajat, molemmat muslimeja.
Kyse on siitä, että islamin ovat ottaneet haltuunsa miehet, jotka ovat irrottaneet tulkintansa jatkuvasti muuttuvasta ajasta ja ympäristöstä. Samaan hengenvetoon he syyttävät kaikista ongelmistaan ulkopuolisia eli länsimaita demokratioineen ja kulttuureineen. Näiden patriarkaalisten ja vanhoillisten uskonjohtajien mukaan ”kaikkiin kysymyksiin on jo saatu vastaus klassisilta uskonoppineilta ja juristeilta...”
Tämä kirja kirjoittajineen on yksi esimerkki erityisesti Euroopassa islamin eettistä ja yhteiskunnallista reformaatiota vaativista äänistä. Heitä on, mutta uudistusäänet pitäisi saada kuulumaan ja vaikuttamaan myös uskonnon sydänmailla ja muissa suurissa yhteisöissä. Nyt suun avaamisesta seuraa raippoja, maanpako, vankilatuomio, kuolema. Muutos on tietenkin ensisijaisesti ja nimenomaan muslimien sisäinen asia.
Kirja on lyhyt ja tiivis opas islamin syntyvaiheisiin, perusasioihin ja moniin keskeisiin käsitteisiin, kuten ilm eli tieto, jatkuvaa älyllistä päättelyä tarkoittava ijtihad, islah eli uudistaminen, tai bidan eli uudistumisen pelko.
Kirja valottaa Koraania ja muita pyhiä tekstejä antaen uskonnolle dynaamisen sisällön ja merkityksen. Ovathan nuokin käsitteet syntyneet historiassa ja aikaan sidotuissa yhteisöissä, kuten myös sharia, jota voi ja pitää tulkita ja nähdä se uudistuvan yhteiskunnan kautta eikä toisinpäin.
Islamin kultakausi tieteellisine saavutuksineen (matematiikka, lääketiede, astronomia, sosiologia...), antiikin tiedon ja tekstien eteenpäin välittämisineen, kirjastoineen, sairaaloineen, kunnallistekniikkoineen ja muine saavutuksineen on hyvin tiedossa.
Kulta-ajat hiipuivat 1300-luvulle tultaessa, kun pyhien tekstien tulkinnat lukkiutuivat ja johtivat henkisen ja eettisen polun umpeutumiseen.
Eurooppalaiset valloitukset siirtomaineen ja riistoineen saavat kirjoittajilta syystä huutia. Kirjasta jää kuitenkin uupumaan satojen vuosien jakso tästä islamin heikkouden tilasta ennen 1800-luvun läntistä koloniamismia.
Historiakatsaus ei näin lyhyessä kirjassa voi tietenkään olla pitkä ja kattava, mutta lyhyt sellainen näihinkin vuosisatoihin olisi ollut paikallaan. Miksi alhosta ei noustu, mitä uskonnon ja yhteisöjen sisällä tapahtui.
Kirja ilmestyi englanniksi 2007. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, mikä näkyy tekstin osittaisesssa vanhentuneisuudessa koskien juuri tämän päivän tilannetta. Kirjassa on myös lukuja, jotka olisi voinut helposti päivittää.
Islam on monin tavoin maailmassa vaikuttava sivilisaatio ja voima. Toivon uskonnon uudistajille onnea ja sisua matkaan. Tie on pitkä ja kivikkoinen, mutta reppuun ja matkasauvaan tarttuminen on välttämätön muslimien ja muidenkin kannalta.
Tässä voimme tukea heitä esimerkiksi olemalla enää katsomatta sormiemme läpi muslimimaiden diktaattorien vallankäyttöä vain siksi, että heiltä saa öljyä ja kaasua, he ostavat länneltä miljardikaupalla aseita vuosittain, ja koska heistä on lyhyellä tähtäimellä ehkä strategista hyötyä.
Janne Hopsu
Kirjoittaja on ulkomaantoimittaja MTV Uutisissa