Venäjä-mieliset joukot väittävät olevansa lähellä Bahmutin saartamista – MTV seurasi sotaa 1.2.2023

MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa keskiviikkona 1.2.2023.

  • Ukraina: Venäjä tehnyt jo yli 66 500 sota- ja hyökkäysrikosta Ukrainassa
  • ISW: Venäjä valmistautuu uuteen laajamittaiseen hyökkäykseen
  • Puola lähettämässä Ukrainaan Leopardien lisäksi 60 panssarivaunua
  • EU ehdottaa Valko-Venäjälle uusia talouspakotteita
  • Saksa vahvisti lähettävänsä Leopard-tankkeja Ukrainaan ja antoi muille maille luvan  tehdä samoin
  • GUR: Kevät ja alkukesä ovat ratkaisevat sodan kannalta
  • Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022

23.50: Venäjä-mieliset joukot väittävät olevansa lähellä Bahmutin saartamista

Itsenäiseksi julistautuneen Luhanskin kansantasavallan sotilasjohtaja Vitali Kiselev sanoi keskiviikkona venäläisille tiedotusvälineille, että venäläisjoukot ovat käytännössä piirittäneet Bahmutin kaupungin ja taistelevat siellä aktiivisesti, kirjoittaa uutistoimisto CNN.

Kiselevin mukaan venäläisjoukot yrittävät nyt siirtyä Ukrainan hallitseman Tšasiv Jarin kaupungin alueelle noin kuusi kilometriä Bahmutista länteen.

Venäjän Wagner-palkkasotilasryhmän perustaja Jevgeni Prigozhin sanoi keskiviikkona Telegram-viestissään, että venäläisjoukot hallitsevat nyt Saccon ja Vanzettin kylää noin 20 kilometrin päässä Bahmutista.

Prigozhinin lehdistöpalvelun Telegram-kanavalla kerrottiin Saccon ja Vanzetin olevan kokonaan Wagnerin hallinnassa.

Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliarin mukaan raskaat taistelut jatkuvat ja venäläisjoukot yrittävät voimakkaasti murtautua Ukrainan puolustuksen läpi Bahmutissa. 

20.25: Joukko tunnettuja norjalaisia vaatii Norjaa lisäämään aseapua Ukrainalle: "Norja on taloudellisesti hyötynyt sodasta"

Joukko norjalaisia akateemikkoja, kirjailijoita, ihmisoikeusaktivisteja sekä entinen ministeri ovat vaatineet hallitustaan lisäämään aseapua Ukrainalle. Asiasta kirjoitti tänään Guardian-lehti.

Norjalaismedia VG:ssä julkaistussa kirjeessä 12 allekirjoittanutta vaatii aseavun lisäämistä Norjalta siksi, että Norja on taloudellisesti hyötynyt sodasta Ukrainassa.

Norjan öljy- ja kaasutulot ovat kasvaneet ennätysmäisesti viimeisen vuoden aikana energiahintojen kolminkertaistuessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Norjan korvattua Venäjän Euroopan suurimpana kaasunviejänä.

Allekirjoittajien joukossa on Norjan entinen ulkoministeri Knut Vollebäk, suosittu kirjailija ja antropologi Erika Fatland sekä Henrik Urdal Oslon rauhantutkimusinstituutista.

Heidän mukaansa Norja on "ainoa maa Euroopassa", joka hyötyy sodasta.

20.35: Putin: Venäjän alueiden suojeleminen Ukrainan pommituksilta oltava etusijalla

Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi Venäjän puolustusministeriön asettamaan etusijalle Venäjän alueiden suojelemisen ukrainalaisten joukkojen pommituksilta.

Putin sanoi videokonferenssissa, että Ukraina on "vahingoittanut tai tuhonnut" asuintaloja Belgorodin, Brjanskin ja Kurskin alueilla Venäjällä sekä Krimillä, jonka Venäjä liitti laittomasti itseensä vuonna 2014, kirjoittaa uutiskanava CNN.

- Ensisijainen tehtävä on tietysti eliminoida itse pommitusten mahdollisuus, mutta tämä on sotilasosaston asia, Putin sanoi.

Putin sanoi CNN:n mukaan myös, että monet ihmiset joutuivat vaikeaan tilanteeseen menettäessään kotinsa ja joutuneensa muuttamaan sukulaisten luokse tai väliaikaisiin asuinpaikkoihin sekä kohtaamaan katkoksia veden, lämmön ja sähkön saannissa.

Ukrainan asevoimat ei ole virallisesti tunnustanut pommittaneensa Venäjän alueita.

18.53: Tshekin presidentti: Ukrainan pitäisi päästä Natoon heti sodan päätyttyä

Tshekin presidentinvaalit voittaneen Petr Pavelin mukaan Ukrainan pitäisi päästä sotilasliitto Naton jäseneksi heti Ukrainan sodan päätyttyä. Pavel sanoi Ukrainan olevan "moraalisesti ja käytännöllisesti valmis" liittymään Natoon.

–  Mielestäni he todella ansaitsisivat sen. Ukrainan armeija tulee olemaan Euroopan kokenein. Ukraina kuuluu osaksi demokraattisten maiden yhteisöä, Pavel sanoi yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa.

Pavel on eläköitynyt kenraali, joka on aikaisemmin toiminut muun muassa Naton sotilaskomitean puheenjohtajana.

Pavelin mukaan länsimaiden olisi tuettava Ukrainaa lähes kaikella sen toivomalla aseistuksella.

–  Meillä ei ole vaihtoehtoa. Jos jätämme Ukrainan ilman apua, he erittäin todennäköisesti häviävät tämän sodan. Ja jos he häviävät, me kaikki häviämme, hän sanoi.

17.38 Ukrainassa ratsioita korruptiosta epäiltyjen viranomaisten koteihin ja työpaikoille

Ukrainassa korruptionvastainen kampanja jatkuu. Tänään Ukrainan viranomaiset suorittivat ratsioita ja kotietsintöjä useiden henkilöiden kodeissa ja työpaikoilla ympäri maata, kertoivat uutistoimistot sekä CNN.

Ukrainan valtion tutkintavirasto (SBI) kertoi löytäneensä esimerkiksi Kiovan veroviraston johtajan kotoa ja työpaikalta satoja tuhansia dollareita käteistä sekä kalliita autoja ja kelloja. Kiovan veroviraston johtajaa epäillään virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Kansan palvelija -puolueen johtajan Davyd Arahamijan mukaan ratsioita tehtiin lisäksi verotoimistoihin ja Ukrainan tullilaitoksen koko johto erotettiin. Myös entisen sisäministerin Arsen Avakovin sekä oligarkki Ihor Kolomoiskin kodeissa suoritettiin etsintöjä.

17.02 Valko-Venäjä: Kykenemme nyt itsenäisesti operoimaan venäläisiä Iskander-ohjusjärjestelmiä

Valko-Venäjän puolustusministeriön mukaan maan asevoimat kykenevät nyt itsenäisesti operoimaan venäläisiä Iskander-ohjusjärjestelmiä Venäjällä suoritetun koulutuksen jälkeen, kirjoittaa brittilehti Guardian.

Valkovenäläiskomentaja Ruslan Tšehov ylisti ohjuksia niiden "yksinkertaisuudesta, luotettavuudesta, ohjattavuudesta ja tulivoimasta", kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Puolustusministeriön mukaan Iskander-ohjusten kantama on jopa 500 kilometriä.

Valko-Venäjällä alkoi tiistaina viikon mittainen sotaharjoitus Venäjän kanssa, koska Venäjä painostaa lähintä liittolaistaan liittymään Ukrainan sotaan, kertoo Guardian.

Valko-Venäjän presidentin Aleksandr Lukašenkan mukaan maa aio liittyä sotaan.

Ukrainan viranomaisten mukaan Valko-Venäjää käytetään edelleen Ukrainaan tehtävien drone- ja ohjushyökkäysten tukikohtana, kirjoittaa Reuters.

12.49: Venäjä: Ukrainalle annettavilla pitkän matkan aseilla ei ole vaikutusta Venäjän tavoitteisiin Ukrainassa

Pitkän kantaman aseet, joita länsimaat aikovat mahdollisesti toimittaa Ukrainaan, eivät muuta Venäjän sotilaallisia tavoitteita Ukrainassa, sanoo Kremlin edustaja.

Dmitri Peskovin mukaan aseet nostavat jännitteitä ja kiihdyttävät taisteluita, mutta eivät lopulta muuta tapahtumien kulkua.

Ukraina on pyytänyt länsimailta toistuvasti tehokkaampia aseita puolustautumistaan varten.

10.04: Brittitiedustelu: Hersonia pommitettu viime päivinä

Britannian puolustusministeriön tiedusteluraportin mukaan viime päivien raskaimmat pommitukset ovat tapahtuneet Dnepr-joen läheisyydessä. Tämä on tarkoittanut Hersoniin kohdistuneita iskuja joen itäpuolelta.

Sunnuntaina 29. tammikuuta paikalliset viranomaiset raportoivat kolmen siviilin kuolleen Hersonissa. Samalla myös satamaan ankkuroidut ulkomaalaisomisteiset laivat vaurioituivat ja aiheuttivat öljyvuodon.

Brittitiedustelun mukaan on epäselvää, miksi Venäjä käyttää rajoitettuja ammusvarastojaan Hersonissa. Komentajat saattavat kuitenkin pyrkiä osittain heikentämään siviiliväestön moraalia ja estämään Ukrainan mahdolliset vastahyökkäykset Dnepr-joen yli.

9.50: Tšekin uusi presidentti: Ukraina ansaitsee Nato-jäsenyyden sodan loputtua

Tšekin uusi presidentti ja Naton sotilaskomitean entinen puheenjohtaja Petr Pavel sanoi BBC:n haastattelussa Ukrainan ansaitsevan Nato-jäsenyyden sodan päätyttyä. Pavelin mukaan Ukraina on "moraalisesti ja käytännössä" valmis liittyäkseen Natoon.

Pavel puolusti voimakkaasti länsimaiden sotilaallista tukea Kiovalle ja sanoi, että tuen lähettämiselle ei pitäisi olla "lähes mitään rajoja".

Pavel sanoi myös, että länsimaisten hävittäjäkoneiden, kuten F-16-koneiden, lähettäminen ei ole hänen mielestään "tabu", mutta hän ei ole varma siitä, voidaanko niitä toimittaa sellaisessa aikataulussa, että ne voisivat osoittautua hyödyllisiksi Kiovalle.

7.43: Netanjahu sanoo voivansa harkita sotilaallista apua Ukrainaan

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoo, että hän voi harkita sotilaallisen avun antamista Ukrainaan. Netanjahu kertoi asiasta uutiskanava CNN:n haastattelussa.

Pääministeriltä kysyttiin, voisiko Israel tarjota esimerkiksi käyttämäänsä ilmatorjuntajärjestelmää Ukrainaan. Hänen mukaansa sitä voi harkita.

Israel on saanut osakseen arvostelua, koska se ei ole avustanut Ukrainaa sotilaallisesti. Israel on myös säilyttänyt suhteensa Venäjään.

Netanjahu kertoi myös, että voisi toimia sovittelijana Ukrainan ja Venäjän välillä, jos molemmat maat sekä Yhdysvallat pyytäisi sitä.

7.04: ISW: Venäjä yliarvioi valmiutensa edetä nopeasti Donetskin alueella

Ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjän sotilasjohto yliarvioi joukkojensa valmiuden edetä nopeasti Donetskin alueella. 

Donetskin kansantasavallan separatistijohtaja Denis Pushilin totesi tiistaina, että Venäjän vallattua Bahmutin se voi edetä Kramatorskiin ja Slovjanskiin, jotka molemmat sijaitsevat noin 40 kilometriä Bahmutista luoteeseen. 

Wagner-ryhmän johtaja Jevgeni Prigozhin väitti aiemmin, että Venäjän keskimääräinen etenemisvauhti Bahmutin alueella oli noin 100 metriä päivässä, ja että Venäjän joukoilla kesti kahdeksan kuukautta edetä miehitetystä Popasnasta Luhanskin alueella ja Svitlodarskista nykyisiin asemiinsa Bahmutin läheisyyteen, joka sijaitsee reilun 20 kilometrin päässä.

Pushilin väitti myös, että Vuhledarin mahdollinen valtaaminen antaisi Venäjän joukoille mahdollisuuden aloittaa hyökkäysoperaatiot Kurakhovessa, Marinkassa ja Pokrovskissa. Venäjän joukot eivät ole kuitenkaan kyenneet valtaamaan Marinkaa 17. maaliskuuta 2022 jälkeen, jolloin Venäjän puolustusministeriö väitti virheellisesti vallanneensa asutuksen.

Pushilin on myös väittänyt, että Venäjän joukot valtaavat Avdiivkan, mutta hän ei ole antanut mitään selitystä siitä, kuinka Venäjän joukot murtautuvat läpi ukrainalaisten puolustuksista, joita on valmisteltu lähes yhdeksän vuoden ajan.

ISW:n mukaan Pushilinin odotukset Venäjän hypoteettisesta Bahmutin valtauksesta osoittavat, että venäläisillä on edelleen haasteita arvioida sotilasoperaatioidensa etenemistä ja kestoa. 

ISW ei usko Bahmutin välittömään kaatumiseen, ja pitää erittäin epätodennäköisenä, että Venäjän joukot pystyvät saartamaan Ukrainan joukot yllätyksellisesti kaupungissa.

6.03: Israelin Netanjahu kertoo olevansa valmis toimimaan välittäjänä sodan osapuolten välillä

Reutersin mukaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kertoi tiistaina CNN:n haastattelussa olevansa valmis toimimaan välittäjänä Ukrainan ja Venäjän välillä, mikäli sodan osapuolet sekä Yhdysvallat sitä pyytävät.

– Jos kaikki asiaankuuluvat osapuolet pyytävät sitä, harkitsen sitä varmasti, mutta en ole työntämässä itseäni mukaan, Netanjahu sanoi.

Netanjahu sanoi, että häntä pyydettiin välittäjäksi pian sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan viime vuoden helmikuussa, mutta hän kieltäytyi, koska hän oli tuolloin Israelin oppositiojohtaja, ei pääministeri.

– Minulla on sääntö: yksi pääministeri kerrallaan.

Netanjahu ei paljastanut, kuka häntä pyysi tehtävään, mutta hän sanoi pyynnön olleen "epävirallinen".

Ukraina pyysi Netanjahun edeltäjää Naftali Bennettiä toimimaan välittäjänä, ja Bennett tapasi maaliskuussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja puhui myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskin kanssa, mutta hän ei onnistunut välittämään rauhansopimusta.

23.49: Myöskään Britannia ei näe hävittäjien lähettämistä Ukrainaan järkevänä

Iso-Britannia ilmoitti tänään, ettei se näe järkevänä F-16-hävittäjien lähettämistä Ukrainaan, uutisoi CNN. Vahvimpana perusteena kieltäytymiselle oli se, että lentäjien koulutus operoidakseen F-16-hävittäjiä kestäisi kuukausia.

Myöskään Yhdysvallat, Puola ja Saksa eivät aio lähettää F-16-hävittäjiä Ukrainaan.

22.03: Yhdysvallat syytti Venäjää maiden välisen ydinasevalvontasopimuksen noudattamatta jättämisestä

Yhdysvallat syytti tiistaina Venäjää siitä, ettei se ole noudattanut maiden väliseen ydinasevalvontasopimukseen kuuluvia ​​velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tarkastajien vierailla ydinasepaikoillaan, kertoo STT. Asiasta uutisoi myös uutiskanava CNN.

Vuonna 2010 solmitun Uusi Start -sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän tarkastajat voivat tehdä tarkastusvierailuja toistensa ydinasepaikoilla.

Uusi Start on ainoa voimassa oleva kahdenvälinen asesopimus Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä.

Venäjä lakkautti tarkastukset elokuussa ja ilmoitti syyksi sen, että Yhdysvallat olisi estänyt venäläistarkastajien toimintaa. (STT)

Lue myös:

    Uusimmat