Ivalolainen Juha Kauppinen ikuisti upean haloilmiön Saariselällä.
Katso videolta Kauppisen upeat kuvat haloilmiöstä.
Kauppinen oli sunnuntaiyönä matkalla kotiin, kun Saariselän kohdalla taivaan välkehdintä yllätti miehen. Taivaalle upean nousevan kuun rinnalle oli aivan yllättäen muodostunut kirkas haloilmiö.
– Olen ammatiltani valokuvaaja, joten ei siinä muu auttanut, kuin pysäyttää auto ja lähteä valokuvaamaan pakkaseen. Haloilmiö hyppäsi oikein silmille, kertoi Kauppinen.
Kalsarit ja hanskat jäivät matkasta
Ammattinsa vuoksi Kauppisella oli autossaan sopiva kalusto ilmiön tallentamiseen. -16 asteen pakkanen pakotti miehen kuitenkin toimimaan nopeasti ja jatkamaan pian matkaansa saunan lämmitykseen.
– Hädissäni ja kylmissäni kuvailin ilman kalsareita ja hanskoja kaksikymmentä minuuttia. Hieman harmittaa, etten jäänyt paikan päälle pidemmäksi aikaa, kommentoi Kauppinen tilannetta.
Kauppinen on törmännyt haloilmiöihin useinkin juuri tunturien läheisyydessä, jossa haloilmiöitä muodostavia jääkiteitä leijuu useammin ilmassa. Tällä kertaa haloilmiö oli kuitenkin erityisen hieno.
– Kun minä tuon ilmiön näin, se oli sellainen vau-hetki. Todella uskomaton ilmiö nähdä omin silmin, kuvaili Kauppinen näkymäänsä.
Juha Kauppinen on valokuvannut haloilmiöitä myös aiemmin. Hän kuvaa myös paljon lappihenkisiä valokuvia ja julkaisee niitä sometileillään. Juttu jatkuu upotuksen jälkeen.
Haloilmiöt ovat luultua tavallisempi näky
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan haloilmiöt ovat jopa sateenkaaria tavanomaisempia. Ihmiset kuitenkin harvoin huomaavat haloilmiöitä, sillä ne usein sijaitsevat lähellä kirkasta aurinkoa. Suomessa haloilmiöihin törmätään 150 päivänä tai yönä vuodessa ympäri maata.
Haloilmiöt ovat luonnonilmiöitä, jossa näkyy värillisiä tai valkeita keskittymiä tai renkaita taivaalla. Ilmiö syntyy, kun ilmassa leijuviin jääkiteisiin osuu valoa. Tämän vuoksi halot esiintyvät yleensä auringon tai kuun ympärillä.
Suomessa haloilmiöitä näkee useimmiten 7-12 kilometrin korkeudella, sillä näissä korkeuksissa ilman lämpötila on usein riittävän alhainen jääkiteiden synnylle.