Ivan Puopolon kommentti: Kirjamessut päättyivät kaikkien aikojen ennätykseen, mutta taustalla velloi jotain ihan muuta

Ronja Salmi kertoi minulle viime torstain Huomenta Suomen haastattelussa, että jos jokin on heidän arvojensa vastaista, sitä ei haluta tukea. Mutta mitkä kirjamessujen arvot ovat?

Salmen mukaan Kiuas-kustantamon osallistuminen peruttiin, koska sen tukemassa Sarastus-lehdessä on sekä väärää että syrjivää tietoa. Luotettava tieto kuulostaa erinomaiselta kriteeriltä, mutta onko se todella kirjamessujen arvo?

Ei ole. Messuilla nimittäin oli läsnä esimerkiksi lääkäri Antti Heikkilä. Hänen kirjansa ja muut kirjoituksensa sisältävät huikean määrän väärää tietoa. Lisäksi hänen ravitsemukseen liittyvät ohjeensa ovat selvästi ristiriidassa tieteellisen konsensuksen kanssa. Enemmän näistä ongelmista voit lukea täältä ja täältä ja täältä ja täältä ja täältä ja täältä.

En erityisesti kiinnittänyt huomiota, mutta veikkaan, että messuilla oli iso liuta muutakin huuhaata. Ei se niin epätavallista ole.

Ongelmana syrjivä puhe

Ongelma ei siis ole väärä tieto vaan syrjivä puhe. Virheellinen tieto sallitaan, jos se ei syrji. Tästä seuraa kysymys: entä jos tieto on totta, mutta se tulkitaan syrjiväksi? Mitä tehdään, kun totuus ei miellytä?

Jokin aika sitten Ruotsissa pidetyssä pedagogian konferenssissa professori Linda Gottfredssonin esiintyminen peruttiin ”eettisen standardin vastaisena”.

Gottfredsson on tutkinut älykkyyttä. En luonnollisestikaan tiedä, mitä hänen luentonsa olisi käsitellyt, mutta ilmeisesti jotain liittyen älykkyyden ja ammatinvalinnan yhteyteen. Tarjolla oli tietoa, jota ei haluttu julki.

Aiemmin tänä vuonna matematiikan alan lehdessä jo julkaistu artikkeli vedettiin pois, koska ”joku saattaisi nähdä sen sukupuolisyrjintänä”.

Artikkeli esitti, että vaikka miesten ja naisten keskimääräinen älykkyys on sama, on miehiä enemmän sekä huippuälykkäissä että huipputyhmissä. Tätä ehdotettiin selitykseksi sille, miksi miehiä on enemmän muun muassa fysiikan ja matematiikan aloilla – niille kun tyypillisesti edellytyksenä on korkea älykkyys.

Tutkijan väite johti hyllyttämiseen

Hiukkasfysiikan tutkimuslaitosta CERN:iä on toistuvasti syytetty naisten syrjimisestä. Muutama viikko sitten CERN:n tutkija Alessandro Strumia puolustautui syytöstä vastaan ja osoitti, että naisia palkataan tutkijoiksi itse asiassa vähemmillä tieteellisillä ansioilla kuin miehiä. Naisia siis suositaan, ei syrjitä, hän väitti esityksessään.

CERN hyllytti Strumian ja ilmoitti, että heillä tiedettä tehdään ”rauhanomaisessa ilmapiirissä”. Strumia toki löi bensaa liekkeihin toteamalla muun muassa, että ”fysiikka on miesten aikaansaamaa”.

On olemassa näyttöä myös selvästä sukupuolisesta syrjinnästä. Sokkokokeissa on havaittu, että varsinkin miehet arvostavat työnhakijaa enemmän silloin, kun hakija on mies. Naiset ovat rekrytoijina paljon puolueettomampia.

Olennaista ei kuitenkaan ole se, kumpi väite (sukupuolisyrjintä vai älykkyys) on oikein vaan se, että toista ei saa edes esittää.

Totuus ei syrji

Tieteessä hypoteesi tarkoittaa ehdotusta selitykseksi sille, miksi jotain tapahtuu. Esimerkiksi joku voi ehdottaa, että salamointi johtuu jumalan raivosta. Jumalahypoteesi ei kuitenkaan ole osoittautunut kovin hyväksi, joten se on hylätty. Parempi selitys on, että pilvistä purkautuu sähkövirtaa.

Tieteen koko idea on ensin ehdottaa hypoteeseja ja sitten kokeilla, mikä niistä on paras. Lopulta kun jokin valikoituu voittajaksi, sitä aletaan kutsua teoriaksi.

Jos joitakin ehdotuksia kielletään osallistumasta ideoiden vapaaseen kilpailuun, ei ole selvää että vahvin voittaa. On mahdollista, että toiseksi tai kolmanneksi vahvin julistetaan ykköseksi.

Metodiin kuuluu myös se, että aina saa haastaa. Vaikka painovoimateoria on järkkymättömän vahva, ei mikään takaa, etteikö se joskus kaatuisi. Jos parempi selitys kappaleiden putoamiselle löytyy, painovoimateoria kyllä väistyy. Sivumennen kuitenkin totean, että aikansa voi ehkä käyttää järkevämminkin kuin yrittämällä kumota painovoimateoriaa.

Kirjamessut ei ole tiedettä, ja he saavat tehdä tapahtumastaan juuri sellaisen kuin haluavat. Silti ”syrjintä” on huono kriteeri. Nimittäin silloin – kuten jopa tiedemaailma osoittaa – on mahdollista, että roskakoriin lentää kaikenlaista mahdollisesti järkevää. Kääntäen taas on mahdollista, että mukaan pääsee livahtamaan ties mitä huuhaata vain siksi, että se ei ole syrjivää.

Totuus sen sijaan on erinomainen kriteeri. Se kun ei koskaan syrji.

Kirjoittaja on toimittaja ja MTV:n Huomenta Suomen juontaja.