Ivan Puopolon kolumni: Sori feministit, en voi taistella epätieteellistä ja sekavaa patriarkaattianne vastaan

On nähdäkseni vähimmäisvaatimus, että ymmärtää, mitä vastaan taistelee ja miksi. Patriarkaatti on koko feministisen ideologian keskeisin käsite, ja jos taistelu sitä vastaan on niin hirmuisen tärkeää, niin yritetään sitten.

Niinpä olen reilun viikon ajan selvitellyt, mitä patriarkaatti tarkalleen ottaen on.

Mitä patriarkaatti on?

Kaikkein tyypillisin patriarkaatin määritelmä kuuluu, että se on miesten dominanssia valta-asemissa.

Käytännössä patriarkaatti siis tarkoittaa sitä, että Harreja on enemmän tärkeissä viroissa kuin Liisoja. Joillakin aloilla niin ilman muuta on, mutta olennainen kysymys kuuluu: onko se ongelma ja jos on, miksi?

Se on ongelma vain, jos Harreja on viroissa enemmän siksi, että Liisoja syrjitään. Mutta hierarkian – vaikkapa yhtiön hallituksen – lopputuloksesta ei voi tietää sitä, mikä johti Harrien enemmistöön.

Suomeksi: on aivan mahdollista, että Harrit voittivat kaikille tasapuolisen kilpailun jostain MUUSTA syystä kuin sukupuolisen syrjinnän ja hyvä-veli-verkostojen takia.

Tieteessä tämä tunnetaan sääntönä, jonka mukaan korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia. Eli kun kukko kiekuu ja aurinko aina heti perään nousee, on väärin tehdä johtopäätös, että kukon kiekuminen aiheuttaisi auringon nousun.

Samoin on väärin päätellä, että enemmän Harreja on automaattisesti sukupuolisen syrjinnän seurausta. Voi olla tai sitten ei.

Tämä on olennaista sen vuoksi, että en halua osallistua taisteluun, jossa Harri yritetään syrjäyttää yhtiön hallituksesta vain siksi, että hän ei ole Liisa. Sehän olisi ilman muuta väärin. Syrjintää vastaan sen sijaan taistelen mielelläni, mutta se onkin eri asia.

Patriarkaatin määritelmän toinen minulle kerrottu osa kuuluu näin: patriarkaatti on naisille haitallisia yhteiskunnallisia rakenteita. Tämä on hyvä pointti ja koko patriarkaatin järkevin osuus.

Yksi tällainen rakenne on kotihoidon tuki. Vaikka kotihoidon tuki äkkiseltään kuulostaa upealta ajatukselta, se käytännössä johtaa siihen, että naiset ovat kotona pitkiä aikoja hoitamassa lasta.

Kun he sitten lopulta palaavat työelämään, on heillä urassaan pahimmillaan jopa vuosien katkos. Se on naisille haitallista työllistymisen kannalta. Tällaisen rakenteen purkamista kannatan mielelläni.

Tilastojen mukaan miehet kuitenkin ovat aivan selvästi yliedustettuina muun muassa asunnottomuudessa, pitkäaikaistyöttömyydessä, alkoholismissa, itsemurhissa, vankilatuomiossa ja likaisissa ja vaarallisissa töissä.

Pojat myös pärjäävät tyttöjä huonommin lähes kaikissa aineissa yo-kirjoituksissa. Lisäksi miehiä koskee yleinen asevelvollisuus, joka on yksiselitteisesti sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Tästä herää ajatus, että on olemassa myös miehiä syrjiviä rakenteita, jotka varmaankin sitten ovat matriarkkaa – nehän syrjivät miehiä eivätkä naisia.

Listan perusteella tulee mieleen, että matriarkkaa vastaan taisteleminen se vasta tärkeää olisikin.

Kolmas ja ylivoimaisesti typerin osa patriarkaattia kuuluu näin: patriarkka selittää ja oikeuttaa miesten dominanssia sukupuolten välisillä perityillä eroilla. Tämä tarkoittaa, että kun Harreja on enemmän kuin Liisoja vaikkapa insinööreinä ja koodaajina, olisi patriarkaattia selittää sitä biologialla.

Ajatus on täyttä hulluutta, koska sen mukaan biologinen selittäminen on kielletty.

Sen koki käytännössä James Damore, joka sai reilu vuosi sitten Googlelta potkut ehdotettuaan, että miesten enemmistö Piilaaksossa selittyy sukupuolten erilaisilla kiinnostuksen kohteilla.

Tiedetään erittäin hyvin, että miehet ja naiset eroavat keskimäärin monessa suhteessa. Miehet esimerkiksi ovat selvästi kiinnostuneempia asioista ja naiset ihmisistä. Edelleen tiedetään, että tämä ilmiö näkyy jo 12 kuukauden ikäisillä lapsilla, ja että siihen vaikuttavat kohdunaikaiset hormonit, jotka tyttösikiöllä ovat erilaiset kuin poikasikiöllä.

Biologia ei ole patriarkaattia vaan tiedettä

Biologia on täysin mahdollinen mekanismi selittämään sitä, miksi Harrit ovat insinöörejä ja Liisat sairaanhoitajia. Kyse ei näin ollen olisikaan siis siitä, että vanhemmat vinoutuneesti kasvattavat tyttäristään prinsessoja ja pojistaan palomiehiä, vaan valintoihin vaikuttaisivat kylmänviileästi Harrien ja Liisojen omat hormonit ja muu biologia.

Mutta patriarkaatti-narratiivin mukaan tällaisen selityksen ehdottaminen on osa itse patriarkaattia. Ja koska patriarkaattia vastaan pitäisi taistella, pitäisi taistella myös biologista selittämistä vastaan. Ajatus on täysin absurdi.

Biologia on yksi maailmanhistorian selitysvoimaisimpia tieteenaloja, eikä sillä ole mitään tekemistä seksismin tai patriarkaatin kanssa. Biologia ei ole patriarkaattia vaan tiedettä. Ja tieteeseen kuuluu, että uskotaan sitä, minkä tueksi on näyttöä.

Valitan, tämä kaikki on suoraviivaisille miesaivoilleni niin sekavaa ja epätieteellistä, etten mitenkään voi osallistua taisteluunne. Mutta hei, tsemppiä kaikille sinne rintamalle!