Jäätalvi on tähän asti ollut lauha, samanlainen kuin viime talvi ja muutamat talvet ennen sitä. Pitkän aikavälin keskiarvoissa Perämeri on yli asti jäässä tammikuun puolivälissä, mutta ei tänä talvena.
Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo, että tämä jäätalvi on tavanomainen viime vuosien tilastojen valossa.
– Ensimmäiset jäät meren sisälahtiin muodostuvat Perämerellä jo joulukuussa, mutta suurin osa joulukuusta meni vesien jäähtymiseen ja jäätä alkaa muodostua tammikuussa, kertoo Vainio.
Viime vuosina jääpeite on ollut laajimmillaan joko tammikuun lopussa tai viimeistään helmikuun puolivälissä.
Ilmatieteen laitoksen jäätilannekarttojen tutkiminen on kiinnostavaa.
Kun vertaa tämän päivän jääkarttaa viime vuoden vastaavaan, on jäätyminen nyt vähän hitaampaa kuin viime talvena. Nyt valtaosa Perämerestä on auki ja vesi vielä noin kaksiasteista. Viime talvena tähän aikaan alle kolmiasteista vettä oli huomattavasti pienemmällä alueella.
– Nyt jäätyminen on alkanut ja Perämerellä on kaksi jäänmurtajaa. Perämereltä etelään pitkin rannikkoa sisälahdet ovat jäässä, mutta jää on vielä monin paikoin ohutta, kertoo Vainio.
Järkeä jäälle
Vainion mukaan jäätä pitäisi olla kymmenen senttiä ennen kuin jäille lähdetään ulkoilemaan.
– Kyllähän syksyinen kunnollinen viisisenttinen teräsjää kantaa aikamiehen, mutta pitää muistaa, ettei luonnon jää ole tasalaatuista, sanoo Vainio.
– Jään paksuutta pitää mitata monta kertaa. Rannassa voi olla viisi senttiä, mutta 20 metriä ulompana enää pari senttiä, sanoo Vainio.
Jään paksuus ei kerro kaikkea, myös jään laadulla on merkitystä. Puhtaasta vedestä jäätynyt teräsjää on vahvinta. Kohvajää taas syntyy, kun sohjo ja lumi jäätyvät. Kohvajää ei ole yhtä kestävää kuin teräsjää.
Jouni Vainio laatii jäätilannekarttoja.
Keväällä auringonpaisteen lisääntyessä jää muuttaa taas muutoaan, se puikkoontuu. Puikkoontunut jää kantaa huonosti. Puoli metriä puikkoontunutta jäätä saattaa pettää aikuisen alla, vaikka hän vain seisoo paikallaan.
Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto neuvoo varautumaan jäille ennen kaikkea oikealla asenteella.
– Asenne on ensimmäinen asia. Ottaa huomioon, että jää saattaa antaa periksi kulkijan alla, sanoo koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta.
Heti asenteen jälkeen on hyvä säätää kohdalleen varustus, johon jäällä liikuttaessa kuuluvat vähintään naskalit. Kelluttava reppu auttaa myös.
– Lisäksi on hyvä olla metallipäinen jääsauva, jolla tunnustella jään kantavuutta, neuvoo Hiltunen.
Vanhassa vara parempi
Joskus voi joutua tilanteeseen, jossa joutuu soittamaan itselleen apua. Siihenkin Hengenpelastusliitossa on vinkki valmiina.
– Vanhoja nokialaisia puhelimia on melkein kaikilla. Ne kestävät kylmää paremmin kuin nykyiset älypuhelimet. Sellaisen voisi liittää retkivarusteisiin, hätäpuheluun kun ei tarvitse SIM-korttiakaan, vinkkaa Hiltunen.
Anne Hiltunen kouluttaa pelastajia.
Jos tämän vinkin ottaa onkeensa, on tietysti puhelin ladattava ja pakattava muoviin.