Jäätyvätkö aivot pakkasella? Lääkäri vastaa!

Uskallatko lähteä pakkasella ulos ilman pipoa? Entä jos olet juuri pessyt tukan ja olisi jo kiire töihin? Jäätyvätkö aivot tosiaan pakkasella? Lue, mistä mahdollisista haittavaikutuksista voi pakkasella liian kevyesti pukeutunut joutua kärsimään.

Urbaanit legendat pipotta pakkasella olleista ja paikalleen kuolleista ihmisistä ovat lääkäriasema MediYlläksen toimitusjohtajan ja vastaavan lääkärin Katja Kuusimäen mukaan mahdollisia, mutta todennäköisesti kyseessä on silloin monen ongelman yhtälö.

– Hyvin todennäköisesti kuolema johtuu silloin jostain muusta asiasta. Lämmön haihtuminen kehosta on pakkasella erittäin suurta, etenkin jos tukka on märkä. Silloin keho kärsii verenkierrollisista muutoksista, esimerkiksi juuri aivoissa. Tällöin kyseeseen voi tulla esimerkiksi rytmihäiriö tai aivoverisuonen puhkeaminen, joka kuoleman lopulta aiheuttaa, Kuusimäki kertoo.

– Ennen kuin aivot voivat jäätyä, niin kyllä se muukin kroppa joutuu siinä jäätymään, hän muistuttaa vielä.

Eniten vaarassa paleltua ovat ihmiset, joilla on joku verenkiertoa heikentävä sairaus, esimerkiksi sokeritauti.

– Diabetes heikentää sekä ääreisverenkiertoa että ääreishermojen toimintaa eli tunto ei ole niin erityisen hyvin käsissä tai jaloissa. Tällaiset ihmiset ovat erityisen herkkiä saamaan paleltumia.

Ei piporajaa

Kuusimäki kertoo, että oikeanlaisella vaatetuksella ihminen kestää kovaakin pakkasta. Kuitenkin jo syksyisen viileillä ilmoilla kannattaa alkaa pukeutua lämpimämmin.

– Mitään varsinaista piporajaa ei ole eli sellaista pakkasrajaa, jolloin pipoa viimeistään pitäisi käyttää. Mutta jos ulkona on kymmenenkin lämpöastetta, niin on jo aika viileää. Lämmön haihtuminen kehosta alkaa silloin olla suurta, koska kehon normaali lämpötilahan on 36–37 astetta. Kylmästä aiheutuvia haittoja voi siis ilmetä jo tällaisilla ihan inhimillisilläkin lämpöasteilla, ei tarvitse edes mennä miinuksen puolelle. Joten kyllä suosittelen pitämään pipoa päässä viileälläkin säällä ihan ehdottomasti.

Koska Kuusimäki on töissä laskettelukeskuksen läheisyydessä, on hän törmännyt moniin paleltumavammoihin, jotka ovat johtuneet esimerkiksi siitä, että hiihtolenkille on lähdetty liian kevyellä vaatetuksella.

– Joka vuosi tulee eteen mitä erinäisimpiä vaurioita. On esimerkiksi lähdetty liian pitkälle hiihtolenkille liian kylmällä säällä ja on ehtinyt tulla paleltumia sormiin tai varpaisiin. Lisäksi kasvoihin paleltumia aiheuttavat moottorikelkkailu ja kaikki laskettelulajit, missä kasvot kärsivät viimasta, sillä viima lisää pakkasen purevuutta. Olen nähnyt aika koviakin paleltumia kasvoilla – sellaisia, jotka ovat vaatineet plastiikkakirurgin hoitoa, Kuusimäki paljastaa.

Turistien pukeutumisessa puutteita

Turistikeskuksen läheisyydessä työskennellessä Kuusimäki on huomannut, että ulkomaalaisturistien on vaikea hahmottaa Suomen hyytäviä kelejä.

– Suomalaiset osaavat aika hyvin pukeutua, mutta ulkomaalaisturistien pukeutuminen on vähän niin ja näin. Etenkin parin viime vuoden aikana olen nähnyt paleltumia nimenomaan ulkomaalaisilla. He eivät ymmärrä, että kehon ääriosat, kuten niska, kasvot, sormet ja varpaat, pitäisi suojata äärimmäisen hyvin, jotta lämmön haihtumista ei pääsisi tapahtumaan.

Kehon ääriosat ovatkin suurimmassa vaarassa paleltua. Tämä johtuu siitä, että keho suojaa pakkasessa tärkeimpiä osa-alueitaan.

– Pakkasessa käy niin, että kehon ääriosissa verisuonet supistuvat, jotta elimistö pystyy turvaamaan tärkeimmät toimintonsa eli sisäelinten ympärillä veri kiertää silloin paremmin. Tällöin kehon ääriosat ovat enemmän vaarassa, Kuusimäki selittää.

Mistä orastavan paleltuman sitten tunnistaa?

– Ihminen alkaa tuntea kipua tietyllä ihoalueella ja alue menee tunnottomaksi. Ne ovat ne merkit, jotka kertovat, että pitäisi päästä jonnekin lämmittelemään. Kasvoilla saattaa myös näkyä joku vaalea laikku, josta ystävät voivat myös huomata, että posket ovat paleltumassa.

Paleltumia ei hoideta saunassa, vaikka kylmässä kärsineet alueet lämmintä osakseen kaipaavatkin.

– 40–45-asteinen vesi sopii näiden paleltuneiden alueiden lämmittämiseen, Kuusimäki sanoo.

AVA

Kuvat: Shutterstock