Janne Puhakan kuolemaa käsitellään tänään viimeistä päivää oikeudessa.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus aloittaa tänään neljännen ja viimeisen käsittelypäivän ex-jääkiekkoilija Janne Puhakan kuolemaa koskevassa oikeudenkäynnissä. MTV seuraa oikeudenkäyntiä hetki hetkeltä tässä artikkelissa.
Syyttäjä vaatii Puhakan entiselle miesystävälle, norjalaiselle Rolf Nordmolle, 66, elinkautista vankeustuomiota murhasta. Syyttäjän mukaan Nordmo ampui Puhakan ja oli suunnitellut tekonsa ennalta.
Nordmo kiistää murhan, mutta myöntää tapon. Nordmon mukaan teko ei ollut suunnitelmallinen.
Oikeudessa kuullaan tänään ainakin osapuolten loppulausunnot.
Oikeudenkäynnin on määrä alkaa kello 9.
14.20
Seuraavaksi ääneen pääsee Nordmon asianajaja Ville Luoto. On siis puolustuksen puheenvuoro.
– On selvää, että kyse on poikkeuksellisen vakavasta syytteestä. Näytöltä vaaditaan poikkeuksellista vakuuttavuutta. Vain vastaajan oma tunnustaminen ei voi riittää syyksilukemiseen. Muuttumattomanakin pysyvä kertomus edellyttää muuta todistelua, mihin syyksilukeminen voitaisiin perustaa, Luoto aloittaa.
Luodon mukaan Nordmoa on kuultu poliisin esitutkinnassa monta kertaa ja lisäksi häntä kuultiin oikeussalissa monta tuntia. Luoto sanoo, että Nordmo kertoi tapahtumista johdonmukaisesti.
Luodon mukaan todettava, että Nordmon kertomus saa tukea käytännöstä kaikesta muusta todistelusta. Todistajien kertomukset tapahtumista ennen 13.10. ovat täysin ilman ristiriitaa Nordmon kertomuksen kanssa.
– Täällä pyrittiin esittämään yllättäen vähintään vihjauksia siihen, että Nordmo olisi jollain tavalla vaikuttanut todistajan kertomukseen, tai että Nordmon läheinen olisi vaikuttanut Nordmon kertomukseen. Pidän aika omituisena loppulausuntovaiheessa esittää tämän tyyppisiä epäillyksiä ja väitteitä ilman, että niitä olisi tässä oikeudenkäynnissä pyritty selvittämään. Jossain määrin paheksun tämänlaista argumentointia.
Luoto toteaa, että hän ei ymmärrä, miten esimerkiksi Nordmon pojan kertomuksessa olisi mitään merkityksellistä ristiriitaa, vaikka Puhakan omaisten avustajat niin väittäisivät.
– Eihän hän kertonut, ettei tuolla Norjassa ole koskaan ollut lintuja. Hän totesi, että se ei ole parasta mahdollista metsästysseutua. Tässä pyritään tekemään pienistä yksityiskohdista suurempia ja näkemään, että tällaisilla nyanssieroilla olisi oikeasti jotain merkitystä tämäntyyppisessä rikosasiassa.
14.13
Asianajaja toteaa, ettei Nordmon tekoa edeltävälle unettomuudelle ja laihtumiselle tule antaa painoarvoa tekoa arvioitaessa.
– Yleisen elämänkokemuksen mukaan ihmiset laihtuvat pitkän parisuhteen päättymisen jälkeen.
Asianajaja sanoo, että rikos on murhanakin poikkeuksellisen julma.
– Tämä on yksi Suomen historian raaimmista ja julmimmista.
14.08
Asianajaja nostaa esille, että Nordmolla oli ollut jo pidemmän aikaa valmiudet Puhakan surmaamiseen.
– Vastaaja on ottanut aseen esille tekoa varten ja kuten totesin, koiran kouluttaminen tai aseen puhdistus ei ole uskottava selitys. Vastaaja olisi voinut lopettaa toimintaansa ensimmäiseen laukaukseen ja soittaa sitten hätäkeskukseen.
– Mutta ei, hän on jatkanut tekoaan. Hän on hakannut uhrin päätä varmistaakseen tämän kuoleman.
Asianajaja toteaa myös, että Nordmo oli rauhallinen kun poliisi otti hänet kiinni. Se osoittaa asianajajan mukaan sitä, että teko ei tullut Nordmolle yllätyksenä, eikä kyse ollut hallinnasta lähteneestä teosta.
14.03
Puhakan siskon asianajajan mukaan Nordmon pakkomielteistä suhtautumista asiaan osoittaa se, miten voimakkaasti Nordmo yritti selvittää Janne Puhakan uuden miesystävän henkilöllisyyttä.
Myös itse teko kertoo siitä, että kyse oli mustasukkaisuudesta.
– Jos vastaaja olisi hyväksynyt eron, hän ei olisi tätä tekoa tehnyt.
Asianajaja pitää Nordmon väitettä siitä, että hän toi aseen Suomeen metsästämistä varten, epäuskottavana. Asianajajan nostaa esiin, että Nordmo toi aseen vasta sen jälkeen, kun sai tietää Puhakan uudesta miesystävästä.
Aseen tuomista henkirikosta varten osoittaa myös viesti, jossa Nordmo mainitsi ystävälleen ampuvansa Puhakan.
– Lähetyn viestin sisältö on liian yksi yhteen itse teon kanssa, jotta sen voisi sivuuttaa mustana huumorina.
13.55
Puhakan toisen sisaren asianajaja nostaa esille, että Nordmo kertoi oikeudessa lähes neljän tunnin ajan elämästään ja Puhakan surmaamista edeltävästä ajanjaksosta, mutta itse rikoksesta vain vähän muistamattomuuteen vedoten ja senkin aivan kuulemisen lopuksi.
– Oliko tämä suunniteltua ja tarkoituksellista. Oliko hän saanut lakimiestyttäreltään neuvon toimia näin, jotta kuulemiseen varattu aika loppuu, asianajaja sanoo.
Asianajaja nostaa esille myös sen, että Nordmon kertomus on muuttunut poliisin esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana.
Oikeudenkäynti keskeytyy hetkeksi tulkkaamiseen liittyvän ongelman vuoksi.
13.50
Puhakan sisaren asianajaja sanoo, että Nordmon Puhakkaa tuntemasta rakkaudesta on kehittynyt viha, jonka vallassa Nordmo eteni määrätietoisesti tekoaan kohti.
– Se on parempi tarina, kuin se, mitä vastapuoli on esittänyt. Pidän sitä niin todennäköisenä, että se tulee voida asettaa tuomion perustaksi.
Asianajaja nostaa esille, että Puhakka tuli yllätetyksi, eikä hänellä ollut pakotietä.
– Hän on joutunut tilanteeseen, josta ei ole ollut ulospääsyä. Todella vakava tilanne. Se tekee tästä kokonaisuudesta kuin törkeän. Muita vaihtoehtoja ei ole meidän mielestämme kuin murhatuomio.
13.46
Puhakan sisarta edustava asianajaja puolestaan toteaa, että varsin ytimekkäästä, että teko on tuomittava murhana ja rangaistuksena oltava elinkautinen.
Asianajajan mukaan teon raakuus tulee selvästi esille.
– Ruumiinavauspöytäkirjat kertovat kaiken. Janne Puhakkaa on ensin ammuttu kaksi kertaa ylävartaloon ja hänen yhä eläessään vastaaja on iskenyt häntä haulikon kovalla piipulla päähän jopa kymmenen kertaa niin, että kallo on murskautunut.
– Tätä ei voi tulkita muuten kuin että kyse on erityisestä raakuudesta ja julmuudesta. Se on vertaansa vailla.
13.43
Puhakan vanhempien asianajaja perustelee tavallista korkeampaa kärsimyskorvausta muun muassa sillä, että rikos on aiheuttanut runsasta kiinnostusta mediassa.
Asianajajan mukaan Nordmo oli tietoinen siitä, minkälaisen mediahuomion hänen tekonsa tulisi saamaan.
– Heidän elämänsä on pilalla. Heidän kärsimyksensä ei tule koskaan loppumaan. He eivät tule enää ikinä näkemään poikansa. Tämä sanottuna, Nordmo tulee tuomita murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
13.41
Puhakan omaisten asianajaja kertaa, miten oikeudessa suljettujen ovien takana kuultu oikeuslääkäri kuvaili Janne Puhakan vammoja.
– Hän kertoi, että uhri on kokenut äärimmäistä kipua, kun häntä on ammuttu. Hytönen jatkoi kertomalla, että uhri oli elossa, kun päähän kohdistuneet iskut tapahtuivat. Hänen mukaansa uhri olisi ollut vielä pelastettavissa ennen sitä.
Asianajajan mukaan oikeuslääkäri kuvaili Puhakan päähän kohdistuneita vammoja sellaisiksi, että vastaavia syntyy lähinnä liikenneonnettomuuksissa ja moottoripyöräkolareissa.
Teko oli erityisen raaka ja julma ja Nordmo osoitti sitkeää tappamishalua, omaisten asianajaja summaa.
13.38
Puhakan omaisten asianajaja toteaa, että tapauksessa on kyse murhasta, jonka on tehnyt syytetty Rolf Nordmo. Asianajaja nostaa esiin, että kukaan ei ollut Nordmoon yhteydessä ja esittänyt tälle kutsua tulla Suomeen metsästämään.
– Puolustus on maalannnut kuvaa siitä, että Nordmo on tuonut haulikon Suomeen, koska haluaa metsästää Suomessa jostain syystä. Norjassa on kuulemma ollut vähän lintuja.
Asianajaja nostaa esiin, että myös Nordmon poika kertoi siitä, ettei Nordmon mökin lähistöllä ollut metsästettäviä lintuja.
– Kysyin, kuulinko oikeasti oikein, jolloin poika kertoi, että lintuja ei ole mökillä koskaan ollut. Nordmon oma poika puhui rehellisesti, selvästi erittäin epämukavassa tilanteessa, täysin vastoin sitä, mitä Nordmo on väittänyt.
13.33
Syyttäjän mukaan myös se, että Nordmo toi aseen Suomeen, vaikka oli suunnittelemassa muuttoa Norjaan, kertoo sekin vakaasta harkinnasta. Syyttäjä nostaa esiin myös sen, että Nordmon kertomus siitä, miksi ase oli ylipäätään esillä Janne Puhakan saapuessa käymään Henttaan-talolla surmapäivänä, on muuttunut esitutkinnan ja oikeudenkäynnissä kuulemisten aikana.
Nämä huomioon ottaen, vakaata harkintaa puoltavat epäuskottava ja muuttunut kertomus. Ne viestit, jotka osoittavat, että Janne Puhakka oli saapumassa asunnolle, kertoo siitä, että vastaajalla oli aikaa ajatella tekemistään.
Syyttäjä nostaa esiin korkeimman oikeuden vuonna 2005 tekemän ratkaisun, jossa todettiin, että yksi lyönti kirveellä päähän ei ollut erityisen raaka ja julma. Syyttäjä mainitsee myös muita korkeimman oikeuden ratkaisuja, joissa asiaa käsitellään.
– Tarkka ampumisjärjestys asunnolla on jäänyt epäselväksi, koska vastaaja ei muista kuin yhden laukauksen. Vammoista tai verijäljistä ei voida tehdä varmoja johtopäätöksiä. Tähän kysymykseen en osaa vastata, kumpi on moitittavampaa: se, että tekijä ampuu ensin selän puolelle ja ampuu uudelleen sitten, kun uhri kääntyy vai se, että vai se, että ampuu ensin suoraan edestä ja sitten uudestaan, kun uhri on kääntymässä pois, syyttäjä sanoo.
Syyttäjän mukaan teon erityistä raakuutta ja julmuutta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että haulikolla ammuttaessa haulit ovat levinneet eri puolille kehoa ja aiheuttaneet siten paljon tuskaa.
– Kirjallisten todisteiden perusteella Nordmo on ensin ampunut Puhakkaa kahdesti ja sen jälkeen lyönyt maassa makaavaa, vakavasti loukkaantunuttta mutta elossa olevaa Puhakkaa aseella jopa kymmenen kertaa niin, etteivät uhrin kasvot ole menneet rikki. Niin lujaa, että veripisaroita on lentänyt ovenkarmiin ja kattoon asti.
Syyttäjä toteaa myös, että teon jatkaminen kahden laukauksen jälkeen on ollut täysin turhaa ja pitkittänyt kärsimystä. Syyttäjän mukaan se on osoittanut erityistä päättäväistä surmaamistarkoitusta.
Syyttäjä toteaa, että teko on tullut näytetyksi toteen murhana ja vaatii siten Nordmolle elinkautista vankeusrangaistusta.
13.18
Ensimmäisen loppulausunnon pitää syyttäjä. Syyttäjä toteaa, että Nordmo on jo kiinniotettaessa myöntänyt ampuneensa Janne Puhakan ja lyöneensä tämän päätä muutamia kertoja haulikon piipulla.
Syyttäjän mukaan motiivi teolle oli pitkän parisuhteen päättyminen ja Nordmon jättäminen.
Osapuolten näkemykset ovat riitaisia sen arvioinnin osalta, onko kyseessä ollut erityisen raaka ja julma tekotapa ja oliko teko tehty vakaasti harkiten.
– Sinänsä juridinen eroavaisuus mielipiteissä, että onko kyse taposta vai murhasta, syyttäjä sanoo.
Syyttäjä toteaa myös, että todistajana kuullut Nordmon läheiset ja Nordmo ovat keskustelleet useita kertoja rikoksen tapahtumisen jälkeen, mikä on syyttäjän mukaan otettava huomioon, kun heidän kertomustensa luotettavuutta arvioidaan.
– Vakaasta harkinnasta kertovat useat tekotapaa koskevat viestit. Vastaaja on sanonut näitä huumoriksi, huonoksi sellaiseksi. Viestit kertovat, että ajatus Janne Puhakan hengen viemisestä ja ampumisesta, on saatu ainakin pari viikkoa ennen tapahtunutta. Ajatus on ollut hyvin tarkka tekotavan ja tekovälineen osalta. Se on myös esitetty useita kertoja. Viestit osoittavat, että ajatus ampumisesta ei ole syntynyt yllättäen, syyttäjä listaa.
13.12
Oikeudenkäynti jatkuu. Enää on jäljellä osapuolten loppulausunnot.
Loppulausunnoissa syyttäjä, syytetty ja muut rikosasian osapuolet esittävät oman näkemyksensä siitä, mitä oikeudenkäynnissä annetulla näytöllä on osoitettu. Esimerkiksi syyttäjä saattaa todeta, että näyttö täyttää murhan tunnusmerkistön.
Osapuolet voivat esittää myös näkemyksensä siitä, että minkälainen rangaistus rikoksesta tulisi tuomita.
10.16
Seuraavaksi oikeus kuulee kolmea asianomistajaa suljettujen ovien takana. Sen jälkeen on jäljellä enää osapuolten loppulausunnot. Niiden jälkeen oikeudenkäynti päättyy.
Oikeudenkäynnin julkinen osuus jatkuu noin kello 13.
10.13
Nordmon asianajaja Ville Luodon mukaan on selvää, että omaisille aiheutuu huomattavaa kärsimystä, mutta kärsimyksen rahallinen mitoittaminen on mahdotonta. Hän kertoo nojautuvansa Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositustaulukkoon.
– Mitenkään väheksymättä omaisten kärsimyksiä.
Nordmon puolustus pääasiassa hyväksyy omaisten esittämät kulut ja korvaukset perusteiltaan, mutta paljoksuu joitain kulujen määriä hieman.
10.05
Kaikkiaan Nordmolta vaadittavat korvaukset nousevat reilusti yli 35 000 euron. Suurin osa summista muodostuu kärsimyskorvauksista.
Oikeus voi määrätä tuomion saaneen vastaajan maksamaan korvauksia, mutta jos niitä ei saada perittyä tältä esimerkiksi ulosoton kautta, voivat omaiset tietyin edellytyksin hakea korvausta Valtionkonttorilta. Valtionkonttori ei kuitenkaan voi maksaa korvaussummista korkeintaan kuin murto-osan.
Tämä on yleinen ongelma erityisesti rikosperusteisesti määrättyjen korvausten osalta, sillä huomattavalla osalla rikoksesta tuomituista ei ole maksukykyä.
9.56
Puhakan omaiset vaativat Nordmolta rahallisia korvauksia. Vaatimuksia esittävät sekä Puhakan vanhemmat että Puhakan sisar.
Kyseesssä on muun muassa kärsimyskorvauksia, hautauskuluja ja oikeudenkäyntikuluja. Kulut vaaditaan viivästyskorkoineen.
Summat ovat yhteensä useita tuhansia euroja. Esimerkiksi Puhakan sisar vaatii 15 000 euron kärsimyskorvauksia. Vaatimus on jossain määrin tavallista suurempi. Tässä yhteydessä sisaren asianajaja viittaa Ullanlinnan murhaan, jossa sisarukselle määrättiin tavallista suuremmat korvaukset.
9.47
Oikeudenkäynti jatkuu. Istuntoa on seuraamassa koululaisryhmä. Ennen istunnon jatkua tuomari kysyy ja varmistaa, että ovathan kaikki salissa paikalla olevat täyttäneet 15 vuotta.
Seuraavaksi käydään läpi osapuolten korvausvaatimuksia.
9.43
Poliisitodistajan kuuleminen on nyt päättynyt, sillä poliisi poistui salista. Oikeudenkäynnin julkinen osuus jatkuu oletettavasti pian.
9.24
Yleisö poistuu salista, sillä tuomarin mukaan seuraavan todistajan kuuleminen sisältää todennäköisesti salassapidettäviä seikkoja. Oikeudenkäynnin julkinen osuus jatkuu todennäköisesti kuulemisen jälkeen, mutta sen tarkasta kestosta ei ole tietoa.
9.21
– Jos tuollaista betonista lattiaa hakkaa aseen piipulla, uskoisin, että siihen tulisi jälkiä. Mutta en ole hakannut aseen piipulla lattiaa, niin en tiedä, asianajaja toteaa.
Lattia-asia lienee nyt käyty läpi. Seuraavaksi syyttäjä näyttää Nordmon Whatsapp-viestejä. Viestit ovat osa tapauksen esitutkintapöytäkirjaa.
Syyttäjä nostaa esiin Nordmon Norjaan tekemän metsästysreissunsa yhteydessä lähettämän viestin, jossa Nordmo kehuu Frida-koiraa ja toteaa, että valitettavasti saalista ei ole tullut.
Viesti on lähetetty viestiryhmään, jossa mukana ovat muun muassa Janne Puhakka ja Puhakan ja Nordmon Frida-koiran suomalainen kasvattaja.
Syyttäjä haluaa osoittaa, että viestiryhmästä ei löydy viestiä, jolla koiran kasvattaja olisi kutsunut Nordmon metsästämään Suomeen. Nordmon asianajaja Ville Luoto osoittaa, että kutsu kävi jo silloin, kun Puhakka ja Nordmo kävivät hakemaan koiran kasvattajalta. Kasvattaja toisti kutsun, kun Nordmo otti kasvattajaan erikseen yhteyttä myöhemmin.
– Itse näen, että nämä viestit ovat juuri sen suuntaisia, kuin Nordmo omassa kuulemisessaan kertoi. En ainakaan näe mitään ristiriitaa, Luoto sanoo.
Asia liittyy siihen, että syyttäjän mukaan Nordmo toi rikoksessa käyttämänsä haulikon Suomeen nimenomaan tehdäkseen henkirikoksen. Nordmon mukaan hän toi haulikon Suomessa metsästämistä varten.
9.09
Oikeudessa katstoaan nyt kuvia Henttaan surmatalosta. Kuvat esittävät talon betonista lattiaa.
Omaisten asianajaja esittää kuvat siksi, että oikeudenkäynnissä on aiemmin esitetty, että Nordmon rikoksessa käyttämä haulikko olisi rikkoutunut Nordmon lyötyä sen betoniseen lattiaan. Asianajaja huomauttaa, ettei lattiassa ole minkäänlaista jälkeä.
Kuvat ovat tuoreita ja otettu vasta viime lauantaina.
9.05
Oikeudenkäynti alkaa. Tänään kuullaan todistajana vielä ainakin yhtä poliisia.
