"Voi ei, miten söpö! Tämä eläin käyttäytyy aivan kuin ihminen, tästä eläinrakkaalle tuttavapiirilleni aamun piristys. Sehän on ihan kuin puolisoni - tägään hänet hauskoin saatesanoin!"
Video yllä: Viime viikolla Rikospaikka-ohjelmassa käsiteltiin eläinrikoksia, joita tulee poliisin tietoon entistä enemmän.
Sosiaalisessa mediassa leviää tuhansia ja tuhansia eläinvideoita, joita on helppo ja kiva jakaa eteenpäin. On ihmiseksi puettuja eläimiä, on inhimillisesti käyttäytyviä eläimiä, on hassun ja poikkeavan näköisiä eläimiä.
Esimerkiksi lokakuussa somessa levinnyttä, itseään lavuaarissa saippuoivaa jyrsijää on kommentoitu satojatuhansia kertoja, jakojakin on kertynyt reippaasti yli satatuhatta. Videon hupaisaa vaikutelmaa on lisätty taustalle dubatulla suihkuhyräilyllä.
Video saa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:n toiminnanjohtajan Kati Pullin mietteliääksi.
– Ensimmäisenä herää kysymys siitä, millaisin keinoin eläin on saatu noin tekemään ja miltä siitä eläimestä itsestään tuntuu. Eläin tekee videolla jotain täysin itselleen epätyypillistä, hän sanoo.
– Voisin kuvitella, ettei sillä ole tuossa tilanteessa kovin mukavaa. Hälytyskellojen tulisi soida, jos eläimen hyvinvointi on selvästi vaarassa.
Pallo suussa nukkuva koira
Sosiaalisessa mediassa hauskoihin eläinvideoihin voi törmätä jatkuvasti mitä erilaisimmissa ryhmissä. Niitä jakavat myös itseään eläinrakkaina pitämät ihmiset.
– Esimerkiksi maailman lihavimpia eläimiä tai selvästi sairaan näköisiä eläimiä voidaan jakaa hauskoina. Jos eläimellä on jatkuvasti vaikkapa nyrpeä tai surullinen ilme, se ei välttämättä voi kovin hyvin, Pulli listaa.
Yksi viime vuosina laajasti levinneistä, huolestuttavista videoista on pätkä lyttykuonoisesta koirasta, joka nukkuu pallo suussa. Leikkisyys on videosta kaukana.
– Pallo on suussa, koska muuten koira ei saisi hengitettyä, Pulli sanoo.
Myös temppuvideoiden kohdalla kannattaa miettiä, onko eläimen hyvinvointia otettu huomioon videota tehdessä.
– Kannattaa miettiä, onko temppu eläimen hyvinvoinnin kannalta järkevä ja onko se siihen koulutettu. Koulutusmetodeissakin on eroja – siinä, onko temppu opetettu herkuilla palkiten vai kipua tai pelkoa aiheuttaen.
Villieläinten ei kuulu temppuilla
Villi- tai luonnoneläinten kohdalla videot ovat Pullin mielestä pääsääntöisesti kyseenalaisia.
– Voidaan pohtia, miten tämä villieläin ylipäätään on ollut kuvattavana tai koulutettavana. Toki jos sattuu paikalle kun eläin tekee itse jotain hassua metsässä ja saa sen videolle, niin ei siinä ehkä ole lähtökohtaisesti välttämättä mitään pahaa.
Hyvänä esimerkkinä videosta, joka voi olla hyvällä omallatunnolla hauska, Pulli mainitsee rottien koripallopelin.
– Ne on todennäköisesti koulutettu siihen ruualla palkitsemalla ja se voi olla niille hyvää virikettä. Ihan kaikki epätyypillinen ei ole välttämättä pahasta.
Koirat repivät supia
Pulli muistuttaa, että eläinvideoita tehdään usein sen takia, että ne saisivat paljon jakoja. Tällöin taustalla puhuu yleensä raha.
– Meille on tullut jonkin verran sellaisia videoita, joissa metsästäjät antavat koiriensa repiä supikoiria. Niistä teemme ilmoituksia viranomaisille. Ulkomailla tehdyille videoille me emme voi juurikaan mitään tehdä, muuta kuin yrittää tuoda tätä esille viestinnän keinoin.