Virkarikoksesta syytetyn Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion mukaan on täysin selvää, että poliisihallinnossa on tiedetty, että Helsingin huumepoliisissa ei ollut yhtään rekisteröityä tietolähdettä viime vuosikymmenen taitteessa.
Video: MTV Uutisten erikoishaastattelussa Jari Aarnio syyskuun lopussa
Aarnio vastasi asiaa tiedustelleelle syyttäjälle tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa, että hänen tietolähdetoiminnasta vastaavaksi nimitetty alaisensa huolehti yhteydenpidosta ylöspäin.
– Petri Rainiala on ollut meidän edustajamme näissä kokouksissa, siellä on ollut Poliisihallituksen edustajia paikalla. On varmasti tullut esille se, että mikä on tilanne Helsingissä, Aarnio sanoi.
Seuraavana poliisijohdon virkarikosjutussa kuullaan torstaina Aarnion kanssasyytettyä rikostarkastaja Rainialaa, joka kertonee oman näkemyksensä asiasta.
Kiistäneet syytteet
Jo aiemmin oikeudessa kuullut poliisiorganisaatiossa Aarnion yläpuolella olleet entiset ja nykyiset poliisipomot ovat kertoneet, etteivät joko tienneet tietolähteisiin liittyvistä epäselvyyksistä tai heidän vastuulleen ei kuulunut tietolähdetoiminnan valvonta.
Jutussa on yhteensä kahdeksan syytettyä ja kaikki ovat kiistäneet syytteet. Aarnio sanoi oikeudessa, että myös Helsingin poliisin operatiivinen johto tiesi, mitä huumepoliisissa tapahtuu.
Tietolähteet Helsingin huumepoliisin rekisteristä tuhonneen Aarnion virkasyyte ajoittuu vuosille 2008–2013. Syyttäjän mukaan Aarnion toiminta oli asetusten ja määräysten vastaista ja teki tietolähdetoiminnan valvonnan käytännössä mahdottomaksi.
Aarniolle vaaditaan tietolähdejutusta ehdollista vankeusrangaistusta.
"Ei ollut mitään muuta mahdollisuutta"
Aarnion mukaan tietolähteet poistettiin rekisteristä, koska he peruivat suostumuksensa rekisteriin kirjaamisesta sen jälkeen, kun viime vuosikymmenen lopussa aloitettiin tutkinnat, joissa huumepoliisien epäiltiin katsoneen lähteidensä rikoksia läpi sormien.
Tuolloin tutkittiin myös, ovatko muun muassa keskusrikospoliisin virkamiehet toimineet oikein huumerikostutkinnan yhteydessä tehdyssä valeostossa.
– Siitä oli aika kovaa melua mediassa, kantava teema oli, että HPL (Helsingin poliisilaitos) katsoisi tietolähteiden toimintaa sormien läpi. Tämä sai aikaan sen, että ihmiset, jotka olivat antaneet suostumuksensa siihen, halusivat nimensä välittömästi veke. Ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa tiedot pois, Aarnio sanoi.
Epäselvyyttä on ollut
Aarnio toisti käräjäoikeudessa käsityksensä siitä, että poliisin tietolähteiltä on tarvittu suostumus rekisteröintiin ja sen, että määräykset olivat tulkinnanvaraisia.
– Epäselvyyttä on ollut ihan jokaisesta asiasta, mikä on tietolähde, mitä tarkoittaa käyttö, minne kirjataan ja mitä tarkoitetaan kirjaamisella, Aarnio sanoi.
Hän myös totesi, että huumepoliisille oli alusta asti selvää, että ketään ei rekisteröidä vastentahtoisesti vaan tarvitaan suostumus.
– Laitoksessa on ollut harmonia siltä osin, että suostumus tarvitaan.
"Vaikea bisnes"
Alamaailman lähteelle paljastuminen poliisin vasikaksi voi olla jopa hengenvaarallista, mitä Aarnio painotti oikeudessa kerta toisensa jälkeen.
– Tämä on tosi vaikea bisnes tämä tietolähdejuttu.
Toisaalta tietolähteiden valvomaton käyttö voi johtaa poliisin ja lähteen oikeusturvan rapautumiseen. Rikollinen poliisi voisi esimerkiksi väittää kanssaan asioivaa rikollista tietolähteekseen tai katsoa lähteensä tekemiä rikoksia läpi sormien. Ilman dokumentointia laillisuutta on vaikea arvioida jälkikäteen.