Pahimman järistyksen alueella Myanmarissa asuu yli 54 miljoonaa ihmistä.
MTV Uutisten ulkomaan toimittaja Niko Nurminen arvioi Kaakkois-Aasian järistyksessä voineen menehtyä kymmeniä, jopa satoja tuhansia ihmisiä. Järistyksen uhriluvusta on toistaiseksi vain vähän tietoja. Thaimaasta tietoja on tullut enemmän, Myanmarista vähemmän.
– Maanjäristyksen ydin on ollut noin tuhat kilometriä Myanmarin, Burman, puolella, jossa sotilasjuntta pitää vankkaa diktatuuria myös tiedonvälityksen suhteen. Siellä ei juuri länsimaisia toimittajia ole – eikä juuri paikallisiakaan. Tiedot ovat vähäisiä, ja niitä joudutaan odottamaan, Nurminen sanoo.
Niko Nurminen on ollut itse raportoimassa Haitin maanjäristyksestä vuonna 2010 ja Thaimaan maanjäristyksessä vuonna 2004. Hän arvioi, että uhriluku voi nousta Myanmarissa hyvin suureksi.
– Uhriluku voi nousta kymmeniin tuhansiin, ehkä satoihin tuhansiin. Hyvin vaikea sanoa, mutta erittäin pahoja lukemia ihmishenkien menetyksen suhteen on tulossa.
Myanmarissa maanjäristys tapahtui lähellä Mandalayn miljoonakaupunkia. Järistyksen voimakkuus oli 7,7. Haitin järistyksen voimakkuus oli 7,0.
– Järistysalueella on samankaltaista rakennuskantaa, ja voi olettaa olevan hyvin köyhiä maita, joissa erityiseen järistysturvallisuuteen ei kiinnitetä huomiota. Haitilla sai surmansa 200 000 ihmistä. Myanmar on huomattavasti suurempi maa, Nurminen toteaa.
Lue myös: Voimakas maanjäristys Myanmarissa: Tuhansien pelätään kuolleen – UM: Ei tietoja suomalaisuhreista
Amnesty: Järistys ei olisi voinut tulla huonompaan aikaan Myanmarille
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Myanmar-tutkija Joe Freeman sanoo BBC:lle, ettei maanjäristys olisi voinut tulla Myanmarin kannalta huonompaan aikaan.
Yli kolme miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään maan sisällä, ja YK:n arvion mukaan yli kolmannes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua. Yhdysvallat on jäädyttänyt suurimman osan ulkomaisesta avusta, mikä vaikuttaa Freemanin mukaan ihmisoikeuksiin ja humanitaariseen apuun Myanmarissa.
Maanjäristyksen keskus sijaitsee Myanmarin keskiosassa, jota Freeman kuvailee maassa meneillään olevan konfliktin ytimeksi.
– Siellä on jo nyt paljon siviileihin vaikuttavia asioita: sotilaiden ilmaiskut, vastarintaryhmien ja armeijan väliset yhteenotot ja se, että kaupungit ovat eri tahojen hallinnassa, Freeman sanoo.
Hänen mukaansa edellä mainitut tekijät ja järistys tekevät avun toimittamisestakin entistäkin vaikeampaa.
Freeman lisää, että Myanmarin armeijalla on myös tapana evätä apu alueilta, joilla vastarintaryhmät toimivat aktiivisesti. Hänen mukaansa armeijan pitäisikin sallia humanitaarisen avun esteetön pääsy tuhoalueille ja asettaa siviilien tarpeet etusijalle.